SM: Passien sormenjälkitietoja ei voida käyttää rikostorjunnassa

Lain muutos passirekisteriin talletettujen sormenjälkitietojen hyödyntämisestä vakavimpien rikosten torjumiseksi ei ole mahdollista. Tähän lopputulokseen päätyi enemmistö työryhmästä, joka 13.6 luovutti raporttinsa sisäministeri Päivi Räsäselle

Perustuslakivaliokunnan mukaan sormenjälkitietojen laajamittainen
tallettaminen passirekisteriin ja näiden tietojen käyttäminen merkitsee
puuttumista yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Sormenjälkien
hyödyntäminen rikostorjunnassa vaatisi valiokunnan mukaan selkeää
yhteyttä passirekisterin sormenjälkien alkuperäiseen keräämis- ja
tallettamistarkoitukseen. Tällaista selkeää yhteyttä vakavimpien
rikosten torjumisen ja passisormenjälkien alkuperäisen keräämis- ja
tallettamistarkoituksen välillä ei työryhmän selvityksen perusteella
löytynyt.

Passirekisterin osalta pääasiallisena käyttötarkoituksena voidaan
pitää henkilön luotettavaa tunnistamista ja asiakirjan aitouden
varmistamista. Näin ollen passirekisteriin talletettujen
sormenjälkitietojen käytön laajentaminen vakavimpien rikosten
selvittämiseen ei ole työryhmän enemmistön näkemyksen mukaan
mahdollista.

Suomen lainsäädännössä perusoikeuksien rajoittamiselle on monilta osin
asetettu tiukempia reunaehtoja ja edellytyksiä kuin EU-oikeudessa.
EU-lainsäädännössä sormenjälkitietojen hyödyntäminen niiden alkuperäisen
keräämis- ja tallettamistarkoituksen ulkopuolella rikostorjunnassa on
mahdollista rajoitetusti esimerkiksi Eurodac-asetuksen mukaisesti.
Eurodac-järjestelmään tallennetaan EU-maiden turvapaikanhakijoiden
sormenjäljet.

Työryhmän työhön on jätetty useamman jäsenen yhteinen eriävä mielipide.

Lisätietoa