OM: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto päätti keväällä 2013 asettaa erillisen työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden eli lhbti-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa, siihen liittyviä haasteita sekä esittää toimenpide-ehdotuksia oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Nyt valmistunut muistio liitteineen on työryhmän loppuraportti verkostolle

Työryhmä oli avoin kaikille verkoston jäsenille ja lisäksi mukaan
kutsuttiin edustajat Ihmisoikeuskeskuksesta sekä keskeisistä
kansalaisjärjestöistä. Työryhmän työtä koordinoivat oikeusministeriö
(OM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sisäministeriö (SM).

Työryhmä
tarkasteli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden
perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista eri elämänalueilla. Työn
painopiste on ollut nykytilan arvioinnissa ja tulevaisuuteen
suuntaavissa kehittämisehdotuksissa. Seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet ovat
kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä mittari sille, miten vakavasti
kyseinen valtio suhtautuu ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Seksuaali-
ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumisessa on työryhmän havaintojen mukaan ongelmia monilla eri
elämänalueilla. Suomessa esiintyy huolestuttavassa määrin seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuvia kielteisiä
asenteita ja syrjintää. Erityisen huolestuttavaa on, että seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa myös väkivallalle. Syrjinnästä
ja väkivallasta raportoidaan eri syistä vain harvoin eteenpäin. Tämä
koskee myös lapsia ja nuoria, jotka eivät kerro ongelmatilanteista
esimerkiksi opettajalle.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
kuuluvien henkilöiden oikeuksien täysimääräiseksi toteuttamiseksi ei
riitä pelkästään syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja työn kehittäminen,
vaan myös muuta lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa on
tarkasteltava seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja
sukupuolen ilmaisun moninaisuuden näkökulmasta. Keskeisiä alueita ovat
työelämä, koulutus ja terveyspalvelut. Myös perhelainsäädäntö ja
sukupuolenkorjaukseen liittyvä lainsäädäntö on seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksien toteutumisen kannalta
uudistuksen tarpeessa. Tällä hetkellä sukupuolenkorjauksen menettelyt
loukkaavat muiden oikeuksien toteutumista.

Perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osalta edellyttää
systemaattista tiedonkeruuta ja tutkimustietoa seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kokemasta syrjinnästä ja
laajemmin heidän hyvinvoinnistaan. Myös kansainvälinen kehitys ja Suomen
saamat suositukset auttavat tunnistamaan muutostarpeita.

Suomessa
syrjinnän vastainen työ on jakautunut eri hallinnonaloille. Seksuaali-
ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä tulisi tehdä nykyistä
tehokkaammin ja koordinoidummin. Työryhmän työssä tunnistetut
ongelmakohdat, tutkimuslähteet, kansainväliset suositukset ja
toimenpide-ehdotukset voisivat toimia pohjana toiminnan kehittämiselle.

Lisätietoa