OM: Lakiesitys eduskunnalle: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn aiotaan helpottaa. Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeutuisi. Myös ylivelkaantuneitten nuorten pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin

Eduskunnalle tänään 12.6. annetun hallituksen esityksen tavoitteena
on saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta
muutosta. Ylivelkaantuminen, joka aiemmin johtui pääasiassa yritys-,
takaus- tai asuntoveloista, on nykyisin pääosin seurausta
kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista.

Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjälle

Esityksen
mukaan velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja
elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä, jos yritystoiminta on
melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan
työpanokseen.

Nykyisin velkajärjestelyssä ei voida lainkaan
järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko
lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai
hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Pienyrittäjälle yrityssaneeraus on
usein kuitenkin liian raskas ja kallis vaihtoehto.

Velkajärjestelyn
edellytyksenä olisi, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin
vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Yhtiömuotoisia
yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koskisi.

Uudistuksen
myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranisi. Velkajärjestelyssä
omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin
yrityssaneerauksessa.

Talous- ja velkaneuvonnassa avustettaisiin
jatkossa yksityisiä elinkeinonharjoittajia myös heidän
elinkeinotoimintaan liittyvien velkojensa järjestelyssä.

Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeammaksi

Velkajärjestely
voitaisiin esityksen mukaan myöntää 1,5 vuotta kestäneen työttömyyden
jälkeen. Nykyisin käytäntönä on, että velkajärjestelyyn voi päästä vasta
sen jälkeen, kun työttömyys on jatkunut 2 vuotta.

Nykyisen lain
mukaan velkajärjestelyn esteenä voi olla ilmeisen kevytmielinen
velkaantuminen. Vanhahtava käsite korvattaisiin sanoilla piittaamaton ja
vastuuton velkaantuminen.

Velkaantumisen moitittavuutta
arvioitaessa tulisi esityksen mukaan ottaa huomioon myös muun muassa
velallisen ikä sekä luotonantajan toiminta. Luotonantajan edellytetään
toimivan vastuullisesti ja arvioivan kuluttajan maksukykyä ennen luoton
myöntämistä.

Velallinen saisi pitää suuremman osan hankkimistaan lisätuloista

Osuutta,
jonka velallinen saa pitää itsellään hankkiessaan lisätuloja
velkajärjestelyn aikana, korotettaisiin. Näin velallista
kannustettaisiin tulonhankintaan. Velallisen oikeutta vapaakuukausien
pitämiseen lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman kesto ylittää
normaalit 3 vuotta.

Velallisen taloudellisen tilanteen
selvittämisen tulisi tapahtua jo ennen velkajärjestelyhakemuksen
tekemistä. Yleensä se tehtäisiin talous- ja velkaneuvonnassa.
Maksuohjelma voitaisiin tuomioistuimessa vahvistaa velkojien enemmistön
suostumuksella pienvelkojien vastustuksesta huolimatta.

Lisäksi
velkajärjestelymenettelyä yksinkertaistettaisiin mm. siten, että velan
määrä maksuohjelmassa määräytyisi jo velkajärjestelyhakemuksessa
käytetyn saldopäivän mukaan. Tiedoksiannot velalliselle, velkojille ja
muille tahoille toimitettaisiin sähköpostitse, kun nykyisin käytäntönä
on postitoimitus.

Esityksen mukaan omistusasuntonsa säilyttävän
velallisen olisi jatkossa maksettava velkojaan nykyistä enemmän. Maksuja
tulisi kertyä muiden kuin vakuusvelkojen osalta viisivuotisen
maksuohjelman mukaisesti, vaikka maksuohjelman kesto muutoin olisi
normaalit 3 vuotta. Velkojien kannalta tämä merkitsisi nykyistä
oikeudenmukaisempaa laskentatapaa.

Veloille lopullinen vanhentumisaika erääntymisestä lukien

Esityksen
mukaan lakiin otettaisiin säännökset velan lopullisesta
vanhentumisesta, joka laskettaisiin velan erääntymisestä.
Vanhentumisaika olisi 20 vuotta, ja jos velkojana on luonnollinen
henkilö, 25 vuotta. Säännös koskisi luonnollisen henkilön sopimukseen
perustuvaa rahavelkaa.

Näin velkavastuulla olisi kaikissa
tapauksissa enimmäiskesto. Nykyisin ulosottovelat vanhentuvat
lopullisesti 15 vuodessa (eräissä tapauksissa 20 vuodessa) laskettuna
lopullisesta tuomiosta. Sen sijaan sellaiset velat eivät vanhene, joista
ei syystä tai toisesta ole hankittu tuomiota ja joiden vanhentuminen on
määräajoin katkaistu. Lainmuutoksen myötä myös tällaiset velat
vanhentuisivat.

Velkajärjestelyuudistuksen toteutuminen
edellyttää talous- ja velkaneuvonnan määrärahojen korottamista. Tältä
osin esitys liittyy syksyllä eduskunnalle annettavaan valtion vuoden
2015 talousarvioesitykseen.