OM: Isyyslaki uudistuu – isyyden tunnustaminen mahdollista avopareille jo neuvolassa

Hallitus esittää nykyisen, vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain ajanmukaistamista

Suurin muutos
koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin
kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys olisi
mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen
syntymää.

Merkittävä muutos olisi myös isyyden vahvistamista koskevan
kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet
avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa.
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 25. kesäkuuta.

Suurimpana
syynä isyyslainsäädännön uudistamiseen ovat perherakenteissa
tapahtuneet muutokset. Viime vuonna avioliiton ulkopuolella syntyi jo
yli 40 prosenttia lapsista, kun lain tullessa voimaan 70-luvulla luku
oli noin 10 prosenttia.

Tätä nykyä joka kolmas lapsi syntyy
avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan
lapsen. Nykylainsäädäntö edellyttää, että isyys tunnustetaan näissä
tapauksissa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Samalla
sovitaan lapsen huollosta.

Isyysolettama säilyisi ennallaan

Esityksen
mukaan avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyisi käytännössä
ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todettaisiin siis
jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Jos isyys ei määräydy äidin
avioliiton perusteella, isyyden voisi selvissä tapauksissa tunnustaa jo
ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samalla pari voi
tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Ennalta tunnustettu
isyys olisi kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen
syntymästä. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa isyyden
selvittäminen ja tunnustaminen toimitettaisiin lastenvalvojan luona
lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisin.

Isyyden selvittämisessä
siirryttäisiin verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan
solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä
nopeuttaisi huomattavasti tulosten valmistumista.

Äidin vastustusoikeudesta luovuttaisiin

Esityksessä
äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovuttaisiin.
Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset
vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen
keskeyttämisestä voisi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Lastenvalvojien
velvollisuus selvittää isyys laajentuisi koskemaan myös 15-17
-vuotiaita, kun se nykyisin päättyy lapsen täytettyä 15 vuotta.
Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, olisi kuitenkin oikeus kieltää
isyyden selvittäminen.

Myös isänä itseään pitävän miehen
kanneoikeutta laajennettaisiin. Mies voisi jatkossa nostaa isyyden
vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Pääsääntö
olisi jatkossakin, että perheen ulkopuoliset eivät voi vaatia aviomiehen
isyyden kumoamista. Poikkeustapauksissa, joissa aviomies ei elä
perheensä kanssa, isänä itseään pitävä mies voisi kuitenkin nostaa
isyyden kumoamista koskevan kanteen, jos hänen ja lapsen välille on
muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde.

Isyyden vahvistaminen takautuvasti mahdolliseksi

Esityksessä
ehdotetaan, että ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa avioliiton
ulkopuolella syntyneiden isyyden vahvistamista koskeva kanneoikeus
palautettaisiin. Nykyisen lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus
rajattiin viiteen vuoteen.

Perintöoikeus olisi lähtökohtaisesti
sama kuin muillakin perillisillä. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että
mies, jonka isyyden vahvistamisesta on kyse, on yhä elossa silloin, kun
isyyden vahvistamiseen johtanut kanne saatetaan vireille. Kanne- ja
perintöoikeus on tarkoitus palauttaa viipymättä sen jälkeen, kun uusi
isyyslaki on vahvistettu. Muut isyyslain uudistukset tulisivat voimaan
aikaisintaan vuoden 2016 alusta.

Valtioneuvoston jäsenten lausuma

Lakiesityksen
antamisesta päätettäessä 14 ministeriä hyväksyi lausuman, jonka mukaan
naisparille syntyvän lapsen oikeusturvan kannalta on tarve laatia
säännökset siitä, miten lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa
voidaan vahvistaa.

Oikeusministeriö perustaa työryhmän, jonka
tehtävänä on valmistella ehdotukset äitiyttä koskevaksi sääntelyksi.
Työn pohjana on isyyslain uudistamista valmistelleen työryhmän
mietintöön sisältyvä tarkastelu ja siitä annettu lausuntopalaute.

Työryhmän
tulee saattaa työnsä päätökseen siten, että hallituksen esitys asiassa
laaditaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että
eduskunta hyväksyy esityksen vielä tämän vaalikauden aikana.