KHO poisti veronkorotuksen hyvityksenä autoveroasian viivästymisestä

KHO:2014:90

Verotusmenettely – Veronkorotus – Oikeudenkäynti kohtuullisen ajan kuluessa – Asian käsittelyn viivästyminen – Viivästyksen hyvittäminen

Tulli oli vuonna 2002 tekemänsä tarkastuksen perusteella määrännyt
A:n maksettavaksi A:n käytettynä vuonna 2000 maahantuomasta autosta
autoveron jälkiveroa ja veronkorotusta. Korkein hallinto-oikeus oli
vuonna 2008 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen
veronkorotuksen perusteen ja prosenttimäärän osalta mutta palauttanut
asian verotusarvon osalta Tullin käsiteltäväksi. A valitti Tullin
muutospäätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati muun ohella
veronkorotuksen poistamista vedoten hallintolainkäyttölain 53 a §:n
säännökseen taloudellisen seuraamuksen alentamisesta tai poistamisesta
asian käsittelyn viivästymisen johdosta. Hallinto-oikeus jätti vuonna
2011 antamassaan päätöksessä A:n vaatimuksen veronkorotuksen poistamisen
osalta tutkimatta, koska veronkorotus oli sekä perusteen että määrän
osalta tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2008
antaman päätöksen johdosta. Hallinto-oikeus alensi A:n valituksen
johdosta auton verotusarvoa ja veroprosenttia.

Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että pääasian ollessa edelleen vireillä
korkeimman hallinto-oikeuden aiemmin antama päätös, johon sisältyi myös
kannanotto veronkorotuksesta, ei estänyt hallintolainkäyttölain 53 a §:n
soveltamista asiaa uudelleen käsiteltäessä. Asian käsittelyn katsottiin
viivästyneen mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla eikä
viivästyksen katsottu aiheutuneen A:n toiminnasta. A:lle määrätty 2
013,55 euron suuruinen veronkorotus poistettiin kokonaan.

• KHO:2014:90