Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus vapaata liikkuvuutta koskevassa asiassa

Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Sosiaaliturva – Toisessa jäsenvaltiossa aiheutuneiden sairauskulujen korvaaminen – Ennakkolupa – Ilmaisun ”tehokkuudeltaan samantasoinen hoito” ulottuvuus – Aineellisten resurssien puute sairaalassa – Ennakkoluvan oikeuttavan puutteen alueellinen laajuus

Tribunalul
Sibiu esittää nyt käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä
sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin
palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän
perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71(2)
22 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan tulkintaa koskevan epävarmuutensa
tilanteessa, jossa Romanian kansalainen vaatii Romanian viranomaisia
korvaamaan kulut, jotka ovat aiheutuneet Saksassa tehdystä kirurgisesta
toimenpiteestä, johon hän oli hakeutunut todettuaan, kuten hän on
kansallisessa tuomioistuimessa vakuuttanut, että siinä romanialaisessa
sairaalassa, jossa toimenpide olisi hänelle tehty, ei ollut riittävästi
lääkkeitä eikä perushoitotarvikkeita.

Unionin
tuomioistuimelta kysytään perimmältään sitä, onko terveydenhuollon
perustarvikkeiden yleistä puutetta asuinvaltiossa pidettävänä
tilanteena, jossa hoitoa ei kyetä tarjoamaan. Jos näin on, saako potilas
tällä perusteella asetuksen N:o 1408/71 22 artiklan 2 kohdan toisen
alakohdan nojalla oikeuden käyttää oikeutta saada lupa palvelun
saamiseen toisessa jäsenvaltiossa asuinvaltionsa
sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksella.

Vaikka
unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on otettu useasti kantaa
kyseisen säännöksen laajuuteen ja terveydenhuoltopalvelujen
ulottuvuuteen suhteessa liikkumisvapauksiin, tämä on ensimmäinen kerta
kun tarjoutuu mahdollisuus tarkastella tilannetta, jossa tarve saada
palvelua toisessa jäsenvaltiossa perustuu resurssipulaan asuinvaltiossa.

Ratkaisuehdotus: Edellä
esitetyn perusteella ehdotan unionin tuomioistuimelle, että se vastaa
Tribunalul Sibiun esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:

Asetuksen
N:o 1408/71 22 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on tulkittava niin,
että jäsenvaltio on velvollinen antamaan luvan korvattavien palvelujen
luetteloon kuuluvan palvelun suorittamiseen siinä tapauksessa, että
mainitussa jäsenvaltiossa tietyn sairaalan luonteeltaan yksittäisen ja
ohimenevän puutteellisuuden vuoksi jonkin näistä palveluista tarjoaminen
on tosiasiallisesti mahdotonta.

Sitä
vastoin asetuksen N:o 1408/71 22 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on
tulkittava siten, että sillä ei velvoiteta jäsenvaltiota antamaan lupaa
katettavien palvelujen luetteloon kuuluvan palvelun tarjoamiselle siinä
tapauksessa, että sairaaloiden puutteellisuus on luonteeltaan
rakenteellista ja pitkäkestoista, ei silloinkaan, kun tiettyjä
terveydenhuollon palveluja ei tämän vuoksi voida tosiasiallisesti
hoitaa, paitsi jos kyseinen lupa ei vaaranna sosiaaliturvajärjestelmän
elinkelpoisuutta mainitussa jäsenvaltiossa.

Ennakkoratkaisupyynnön
esittäneen tuomioistuimen on tarkastettava menettelyssä asianmukaisesti
toimitettujen, riippumattomien asiantuntijalausuntojen perusteella,
oliko asia näin ajankohtana, jolloin kantaja haki asetuksen N:o 1408/71
22 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaista lupaa.

Linkki asiaan C-268/13