Euroopan komissio: EU:hun ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä koskevia sääntöjä selvennetään

Viime vuonna EU:n alueella jätti turvapaikkahakemuksen 12 690 ilman huoltajaa saapunutta alaikäistä. Osa heistä ei tunne ketään EU:ssa asuvaa. Sen vuoksi heidän asemansa on turvapaikkamenettelyn alkuvaiheissa erittäin suojaton ja haasteellinen

Komissio ehdottaakin sääntöjen
selventämistä siltä osin, mikä jäsenvaltio vastaa ilman huoltajaa
saapuneiden alaikäisten tekemien hakemusten käsittelystä. Samalla
otettaisiin huomioon myös unionin tuomioistuimen äskettäin antama asiaan
liittyvä tuomio. Ehdotuksella pyritään erityisesti parantamaan
sellaisten kansainvälistä suojelua hakevien alaikäisten asemaa, joilla
ei ole EU:ssa perhettä, sisaruksia eikä sukulaisia.

Periaatteena on, että
tällaisessa tilanteessa olevan kansainvälistä suojelua hakevan
alaikäisen asia käsitellään siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on jättänyt
hakemuksen ja jonka alueella hän oleskelee. Hakija pysyy kyseisessä
maassa koko hakemuksen käsittelyn ajan, ellei tämä ole hänen etunsa
vastaista.

”Lapsen
oikeuksien on oltava aina etusijalla. Ilman huoltajaa saapuvia
alaikäisiä varten tarvitaan EU:ssa selkeämmät ja ennakoitavammat
turvapaikkasäännöt”, totesi sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström.
”Ehdotuksella varmistetaan, että alaikäisten etu on Dublin-menettelyssä
aina ensisijainen ja että näitä lapsia ei siirretä tarpeettomasti
EU-maasta toiseen. Heidän kohdallaan menettely kansainvälistä suojelua
saavan henkilön aseman määrittämiseksi käynnistetään nopeammin. Tämä
parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmämme tehokkuutta tämän kaikkein
suojattomimmassa asemassa olevan ryhmän kohdalla”, Malmström sanoi.

Tänään esitetyllä ehdotuksella
muutetaan ns. Dublin-asetusta, ja sen myötä saadaan oikeusvarmuus siitä,
mikä maa kulloinkin käsittelee sellaisten ilman huoltajaa olevien
alaikäisten kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, joilla ei ole
perhettä, sisaruksia eikä sukulaisia EU:n alueella. Se kattaa kaksi
alaikäisten ryhmää:

Jos alaikäinen on jättänyt useita
kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, ja yhden niistä maassa,
jossa hän parhaillaan oleskelee, tämä maa on vastuussa hakemuksen
käsittelystä (edellyttäen, että tämä on alaikäisen edun mukaista).

Jos kansainvälistä suojelua hakeva
alaikäinen oleskelee jonkin jäsenvaltion alueella ilman että hän on
jättänyt hakemusta siellä, kyseisen maan on tarjottava hänelle
mahdollisuus jättää hakemus siellä.

Jos alaikäinen päättää tehdä hakemuksen
kyseisessä jäsenvaltiossa, hän jää tähän jäsenvaltioon, joka on
vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä on alaikäisen
edun mukaista.

Jos alaikäinen päättää, että hän ei tee
hakemusta jäsenvaltiossa, jossa hän oleskelee, vastuussa oleva
jäsenvaltio on se, jossa hän on tehnyt viimeisimmän hakemuksensa,
edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

Jotta voitaisiin yhdessä
määrittää vastuussa oleva jäsenvaltio ja välttää eturistiriidat,
asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä alaikäisen etujen
arvioimisessa.

Lisäksi jäsenvaltioiden
yhteistyön helpottamiseksi ja väärinkäytön estämiseksi jäsenvaltioiden
on ehdotuksen mukaan tiedotettava toisilleen asiassa ottamastaan
vastuusta.

Komission ehdotuksesta
keskustellaan seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.
Komissio toivoo, että ehdotuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen
Italian puheenjohtajakauden aikana.

Tausta

Dublin-asetuksessa
vahvistetaan kriteerit ja mekanismit sen määrittämiseksi, mikä maa on
vastuussa jossakin jäsenvaltiossa jätetyn kansainvälistä suojelua
koskevan hakemuksen käsittelystä. Vastuun määrittelyssä huomionarvoisia
seikkoja (tärkeysjärjestyksessä) ovat perhesyyt, hiljattain saatu
viisumi tai oleskelulupa jäsenvaltiossa ja se, onko hakija saapunut
EU:hun laittomasti vai laillisesti.

Kun uudesta Dublin-asetuksesta
(nk. Dublin III -asetus) sovittiin kesäkuussa 2013, komissio ilmoitti
aikovansa ratkaista epäselvyydet, jotka liittyvät säännökseen ilman
huoltajaa olevista alaikäisistä, joilla ei ole jäsenvaltioiden alueella
oleskelevia perheenjäseniä tai sukulaisia. Lisäksi komissio halusi ottaa
huomioon unionin tuomioistuimen antaman asiaan liittyvän tuomion (asia C-648/11, MA ym. v. Secretary of State for the Home Department, tuomio 6.6.2013).

Dublin III -asetukseen sisältyy
myös takeita, jotka koskevat kaikkia Dublin-menettelyn piiriin kuuluvia
alaikäisiä (6 artikla). Niiden mukaisesti huolehditaan siitä, että ilman
huoltajaa olevalla alaikäisellä on edustaja, että tällaisen alaikäisen
perheenjäseniä pyritään löytämään mahdollisimman pian ja että alaikäisen
etua arvioitaessa otetaan huomioon perheen yhtenäisyys, lapsen
hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys sekä turvallisuusnäkökohdat ja hänen
omat näkemyksensä.

Dublin III -asetusta on
sovellettu 1. tammikuuta 2014 alkaen kaikissa jäsenvaltioissa, myös
Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Tanskassa (Euroopan
yhteisön ja Tanskan vuonna 2006 tekemän kansainvälisen sopimuksen
nojalla) sekä neljässä Schengen-alueeseen kuuluvassa EU:n ulkopuolisessa maassa (Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein).

Lisätietoa