STT info: Eu:n yleinen tietosuoja-asetus pakottaa julkisyhteisöt ja yritykset muuttamaan toimintamallejaan

EU:n tietosuoja-asetus merkitsee radikaaleja tiukennuksia yksityisyyden suojaan sekä yhteisöjen ja yritysten tietosuojavelvoitteisiin. Asetus muodostuu vaikuttavuudeltaan EU-parlamentin tulevan istuntokauden yhdeksi tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista. Suomessa ollaan varautumattomia tietosuojasäännösten tiukentumiseen

Toteutuessaan tietosuoja-asetus kasvattaa merkittävästi
suomalaisten yritysten ja yhteisöjen henkilöstö- ja hallintokuluja. Se
muun muassa edellyttää tietosuojavastaavan tehtävän perustamista
kaikkiin julkisyhteisöihin sekä yrityksiin, jotka käsittelevät
vuosittain yli 5000 henkilön tietoja. Uudella sääntelyllä halutaan
pakottaa yhteisöt ja yritykset ottamaan tietosuoja-asiat toimintansa
suunnittelussa kokonaisvaltaisesti huomioon.

”Suomessa julkisella sektorilla tai yrityksissä ei tällä hetkellä
hahmoteta tietosuojakysymyksiä kokonaisuutena, vaan tietosuojaan
liittyvät tehtävät jakaantuvat esimerkiksi markkinoinnille,
tietohallinnolle, lakiasianosastolle, tuotekehitykselle,
henkilöstöhallinnolle ja tietoturvayksiköille. Asetus tulee tältäosin
muuttamaan jäsentymättömät käytännöt perinpohjaisesti”, arvioi
asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen informaatio- ja tietosuojajuridiikkaan erikoistunut asianajaja, Jukka Lång.

Långin mukaan elinkeinoelämä on suhtautunut varsin huolestuneesti
erityisesti sääntelyn määrän lisääntymiseen. Suomessa sekä EK että
Finanssialan keskusliitto ovat pyrkineet vaikuttamaan asiaan, kuten muut
vastaavat ryhmät Euroopassa.

Asetus sisältää myös ehdotuksen siitä, että tietosuojavelvoitteensa
laiminlyöville yrityksille voidaan langettaa merkittäviä
seuraamusmaksuja. Enimmillään nämä olisivat 100 miljoonaa euroa tai 5 %
yrityksen kokonaisliikevaihdosta, mikäli se johtaisi suurempaan summaan.

Globaali digitaalinen teollisuus, kuten Google, Amazon, Facebook
joutuvat ottamaan eurooppalaisen sääntelyn huomioon. Amerikkalaiset
internetjätit, USA:n hallitus tukenaan lobbaavat ehdotusta vastaan.
Tähän liittyvät väitteet eurooppalaisesta protektionismista ja kilpailun
rajoittamisesta.

”Asetus kohdistuu tietyiltä osin erityisesti internet-jätteihin ja
tarkoituksena on luoda riittävä pelotevaikutus, jotta yksityisyyttä
turvaava lainsäädäntö otetaan tosissaan. Asiantuntijapiireissä käydään
keskustelua siitä, onko kilpailuoikeudesta kopioitu näin merkittävät
sankiot mahdollistava malli kohtuullisessa suhteessa riskeihin ja
tavoitteisiin tukea digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä”, Lång
kertoo.

Tietosuoja-asetus on poikkeuksellinen säätelyinstrumentti

EU:n yleinen tietosuoja-asetus on lainsäädännöllisesti mullistava
hanke sääntelyn kansainvälisen ulottuvuuden sekä valitun
sääntelyinstrumentin näkökulmasta. EU haluaa ulottaa eurooppalaiset
tietosuojavelvoitteet kaikkiin globaaleihin toimijoihin, jotka omassa
liiketoiminnassaan keräävät eurooppalaisten henkilötietoja. Kysymyksessä
on kansalaisten yksityisyydensuojan ja yritysten
tietosuojavelvoitteiden kannalta poikkeuksellisesti asetus eikä
direktiivi. Asetus tulee saman sisältöisenä voimaan kaikissa EU:n
jäsenmaissa eikä kansallisilla parlamenteilla ole mahdollisuutta säätää
siihen poikkeuksia tai lievennyksiä.

”Jatkossa ei riitä, että noudatetaan lakia, vaan on pystyttävä
osoittamaan, että tietosuojasäännökset huomioidaan yhteisön tai
yrityksen toiminnan suunnittelussa. Todistustaakka tietosuojakysymysten
lainmukaisesta hoidosta tulee lankeamaan yrityksille, joista pyritään
tekemään huomattavien sakkojen uhalla tilintekovelvollisia. Tähän ei
olla toistaiseksi Suomessa varauduttu”, arvioi Lång.

Nykyisellään monikansalliset yhtiöt ja yhteisöt kohtaavat Euroopassa
tietosuojan osalta keskenään hyvin vaihtelevia hallinnollisia
velvoitteita, mikä heikentää edellytyksiä tehokkaiden digitaalisten
sisämarkkinoiden kehittymiselle. Samalla, kun tietosuoja-asetuksen
tavoitteena on tehostaa yksityisyyden suojaa, sillä pyritään
harmonisoimaan hajanainen eurooppalainen tietosuojasääntely ja
helpottamaan Euroopanlaajuisen digitaalisen liiketoiminnan rakentamista.
Långin mukaan asetuksella luodaan mekanismit, jotka kannustavat ja
pakottavat yhtiöitä ottamaan yksityisyyden suojan ja
tietosuojakysymykset etukäteen huomioon toiminnan suunnittelussa, mikä
voi muodostua myös kilpailueduksi suhteessa yhdysvaltalaisiin
yrityksiin, jotka ovat kärsineet Snowden-paljastusten aiheuttamasta
luottamuksen heikkenemisestä.

”Tietosuoja tulee saamaan tärkeän painoarvon yritysten liiketoiminnan
suunnittelussa. Sanktioriskien kasvusta johtuen myös yhtiöiden johdossa
on kiinnostuttu asiasta. Samalla toivottavasti ymmärretään, että hyvin
hoidettu tietosuoja on kilpailuetu ja pitkällä aikavälillä edellytys
sähköisten palveluiden kehittymiselle.” Lång toteaa.

Asetus on käsiteltävänä EU:n ministerineuvostossa, joka tuo kantansa
julkisuuteen kesäkuun alussa. Suomea neuvoston kokouksessa edustaa
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP). Ministerineuvoston ei
odoteta hyväksyvän edellisen EU-parlamentin hyväksymää
tietosuoja-asetusta sellaisenaan, jolloin asetuksen käsittely siirtynee
EU-parlamentin, komission ja ministerineuvoston
kolmikantaneuvotteluihin.

”Sillä, kuka on uuden komission puheenjohtajana ja mikä on
parlamentin kokoonpano, on olennainen merkitys, mitä jatkossa päätetään.
Asetuksen keskeisimmät elementit ja tietosuojan merkitystä korostava
henki tulevat kuitenkin todennäköisesti säilymään”, Lång arvioi.

EU-tuomioistuin lainsäädäntöä luomassa

Långin mukaan osviittaa asetuksen keskeiseen sisältöön kohdistuvasta
tuesta antaa erityisesti viime viikkoinen EU-tuomioistuimen
Google-ratkaisu. Yksityisyyden suojaa korostava linja sai siinä
ennakoitua suuremman painoarvon.

”EU-tuomioistuin lähti ajamaan EU-parlamentin murskaäänin hyväksymän
asetusehdotuksen henkeä välittömästi sekä teletunnistetieto- että
Google-ratkaisuillaan. Tässä mielessä tuomioistuin on ottanut
merkittävän roolin lainsäädäntöä luovana ja tietosuojaa korostavana
toimijana”, Lång toteaa.

Lisätietoa