Kotipaikka Ruotsissa ei yksistään osoita vangitsemisen edellytyksenä olevaa karttamisvaaraa
17.5.2014 | Oikeusuutiset
KKO:2014:29
Pakkokeino – Vangitseminen
Ruotsissa vakituisesti asuva Ruotsin kansalainen A vangittiin
käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä laittoman maahantulon
järjestämisestä. Kysymys vangitsemisen edellytyksistä. (Ään.)
“19. Alemmat oikeudet eivät ole arvioineet myöskään sitä, mikä
merkitys karttamisvaaran todennäköisyyden kannalta on sillä, että A:n
kotimaa on Ruotsi, josta matkustamisen Suomeen niin maantieteelliseen
etäisyyteen kuin kulkuyhteyksiinkin nähden voi olettaa tapahtuvan
vaikeudetta ja jonka kanssa Suomella on vakiintunut oikeudellinen
yhteistyö luovuttamisesta syytetoimenpiteitä varten. Mainitut seikat
vähentävät oikeudenkäynnin karttamisen todennäköisyyttä samoin kuin sen
merkitystä, koska oikeudenkäynti on turvattavissa myös viranomaisten
yhteistyöllä. Rikosepäilyn ei voida katsoa oikeuttavan
rikosoikeudenkäynnin turvaamiseen keinoilla, jotka ovat kohtuuttomia
niin tehdyn rikoksen vakavuuteen kuin karttamisvaaran todennäköisyyteen
ja oikeudenkäynnin turvaamiseen käytettävissä oleviin muihin keinoihin
nähden.
20. Sen perusteella mitä edellä on esitetty, Korkein
oikeus katsoo, että A:n vangitsemista käräjäoikeudessa ja
tutkintavankeuden jatkamista hovioikeudessa ei olisi saanut perustaa
siihen, että A todennäköisesti karttaa rikosepäilyyn perustuvaa
oikeudenkäyntiä. Sen vuoksi rikosepäilystä huolimatta A:n
vangitsemiselta ovat puuttuneet pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 4
kohdan ja 8 §:n 1 momentin (213/1995) säännöksessä tarkoitetut
edellytykset.”