Vähemmistövaltuutettu: Syrjintä arkea Suomen romaneille – lähes 70 % kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana

Suomen romanit kokevat runsaasti syrjintää kaikilla elämänalueilla. Tämä käy ilmi vähemmistövaltuutetun selvityksestä Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista

Vähemmistövaltuutetun mukaan selvitys osoittaa, että yksittäisiin,
arjessa tapahtuviin syrjintätilanteisiin pitää puuttua aikaisempaa
tehokkaammin. Poliittisten ohjelmien toimenpiteet pitää konkretisoida
entistä paremmin ja viedä paikallis- ja yksilötasolle.

Yhteensä 68,7 prosenttia selvitystä varten haastatelluista vastaajista
(n=249) kertoo kokeneensa syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen
vuoden aikana. Luku on poikkeuksellisen korkea. Romaneilla on enemmän
syrjintäkokemuksia kuin Suomessa asuvilla somalialaistaustaisilla ja
venäjänkielisillä.

– Nämä luvut ovat surullisia. Tiesimme toki, että romanivähemmistö on
Suomessa syrjitty ryhmä mutta emme osanneet odottaa näin korkeita
lukuja. Selvityksen tulosten pitäisi havahduttaa huomaamaan, kuinka
mittavasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta romanien
syrjinnässä on kyse, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoo.

– Syrjintä loukkaa syvästi ihmisarvoa ja voi pahimmassa tapauksessa
johtaa syrjäytymiseen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista
ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla, Biaudet jatkaa.

Romanien yhdenvertaisuuden ja heidän yhteiskunnallisen asemansa
parantaminen ei onnistu yksistään syrjinnän vastaisen työn
tehostamisella. Vähemmistövaltuutettu esittää toimenpiteitä yhtä lailla
viranomaisille, palveluntarjoajille ja yksityishenkilöille syrjinnän
vähentämiseksi. Yhteistä toimenpiteissä on yksittäisiin ongelmiin
puuttuva vuoropuhelu valtaväestön ja romanien välillä.

Vähemmistövaltuutetun selvityksessä osa vastaajista kertoo, että
romaniyhteisössä esiintyy tapoja, jotka he kokevat haitallisiksi yksilön
näkökulmasta. Selvityksessä käy myös ilmi, että suuri osa (77.6 %)
romaneista on halukkaita muuttamaan jonkun piirteen romanikulttuurissa,
jos siihen olisi mahdollisuus.

– Tulokset ovat viesti, että romaniyhteisössä on valmiutta keskusteluun
myös vaikeista asioista. Kulttuurisidonnaisia tapoja on arvioitava myös
perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tässä mielessä puuttuminen
sellaisiin romaniyhteisössä esiintyviin tapakäytänteisiin, jotka
rajoittavat yksilön oikeuksia, ei ole vain romaniyhteisön sisäinen asia.
Kyseiset tavat ovat syrjintää, Biaudet sanoo.

Lisätietoa