OM: Anonyymi todistaminen aiotaan mahdollistaa vakavimmissa rikoksissa

Hallitus esittää, että todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistetaan. Todistajan henkilöllisyys voitaisiin salata eräissä vakavimmissa rikoksissa

Tämä lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Esityksen mukaan tuomioistuin voisi myöntää todistajalle
anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 8
vuotta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä
todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen
kohdistuvalta vakavalta uhalta. Anonyymi todistaminen olisi siten
mahdollista esimerkiksi henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa
ja törkeässä ihmiskaupassa.

Lisäksi todistajan henkilöllisyyden
salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa
jutuissa, joista enimmäisrangaistus on 6 vuotta vankeutta. Nämä rikokset
ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joiden
yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua.

Anonyymiin todisteluun
turvauduttaisiin vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten
suojella. Suojaa voisi tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut
poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen
sattumalta nähnyt sivullinen.

Todistajan henkilöllisyyttä
suojattaisiin sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa
suojaamiseksi. Todistajan nimi ja yhteystiedot jätettäisiin
ilmoittamatta. Todistajaa voitaisiin lisäksi kuulla videoyhteyden
välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Laajimman suojan
antaisi järjestely, jossa todistajaa kuullaan ilman näköyhteyttä ja
ääni muunnettuna. Syytetyn edustajalla olisi aina oikeus esittää
oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä.

Anonymiteettiä hakisi
yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan olisi julkinen asiamies,
joka valvoisi epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä
olisi oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuisi
tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidettäisiin salassa 60
vuotta, jos anonymiteetti myönnetään. Pääasia voitaisiin kuitenkin
yleensä käsitellä julkisesti.

Täsmennyksiä vaitiolo-oikeuteen ja -velvollisuuteen

Esityksen
mukaan avopuoliso voisi jatkossa kieltäytyä todistamasta, kun nykyisin
tämä oikeus on ainoastaan asianosaisen nykyisellä tai entisellä
aviopuolisolla. Kieltäytymisoikeus voisi olla myös muulla asianosaisen
erityisen läheisellä henkilöllä, kuten tämän aviopuolison edellisestä
avioliitosta olevalla lapsella.

Jos rikos on kohdistunut syytetyn
läheiseen, eikä läheinen ole esittänyt rangaistus- tai
korvausvaatimusta, hän ei kuitenkaan voisi kieltäytyä todistamasta, jos
on syytä epäillä, ettei hän itse ole päättänyt vaitiolo-oikeuden
käyttämisestä. Säännöksellä voitaisiin ehkäistä mahdollista
asianomistajan painostamista vaikenemaan.

Vaitiolovelvollisuus
rippisalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista koskee nykyisin vain
evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pappeja. Esityksen
mukaan muunkaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi tai muu
vastaavassa asemassa oleva henkilö ei saisi vastaavassa tilanteessa
todistaa.

Myös terveydenhuollon henkilöstön todistamiskieltoa
laajennettaisiin. Jatkossa kielto koskisi lääkärin, apteekkarin ja
kätilön ohella muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mm.
hammaslääkäriä, psykoterapeuttia ja sairaanhoitajaa.

Todistajanvalasta luovuttaisiin ja jatkossa kaikkia todistajia kuultaisiin vakuutuksen nojalla.

Videoneuvottelu laajemmin käyttöön todistelussa

Mahdollisuutta
videoneuvottelujen käyttöön laajennettaisiin. Oikeudessa voitaisiin
käyttää todisteena seksuaalirikoksen uhrin tai erityisen suojelun
tarpeessa olevan 15–17 vuotiaan asianomistajan esitutkinnassa videoitua
kertomusta, jos myös syytetyllä on ollut mahdollisuus esittää hänelle
kysymyksiä.

Kiduttamalla saatua todistetta ei saisi hyödyntää
oikeudenkäynnissä lainkaan. Muuten lainvastaisesti hankitun todisteen
hyödyntäminen ratkaistaisiin tapauskohtaisesti.

Rikosjutun
käsittelyssä ei voitaisi käyttää todisteena esimerkiksi
verotusmenettelyssä annettuja lausumia tai luovutettuja asiakirjoja,
jotka voisivat saattaa henkilön syytteen vaaraan. Edellytyksenä olisi,
että henkilöä jo verotusmenettelyn aikaan epäillään rikoksesta tai
muuten on vireillä rikosjuttu, jolla on yhteys tässä menettelyssä
selvitettäviin seikkoihin.

Asianomistajan ensisijaisesta
syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovuttaisiin. Tällöin
asianomistajalla olisi kaikkien rikosten osalta toissijainen
syyteoikeus.

Lisätietoa