Euroopan komisssio: Perusoikeuskirjaan vedotaan EU:ssa yhä useammin

Euroopan komissio on tänään antanut neljännen vuotuisen kertomuksensa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta

Kertomuksen mukaan EU:n
perusoikeuskirjan merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä Euroopan unionin
tuomioistuin soveltaa perusoikeuskirjaa yhä useammin tuomioissaan.
Toisaalta kansalliset tuomarit ovat entistä paremmin selvillä
perusoikeuskirjan vaikutuksista ja pyytävät usein opastusta unionin
tuomioistuimelta.

Komissio on aktiivisesti
edistänyt perusoikeuskirjan soveltamista ja puolustanut siinä
määriteltyjä EU:n kansalaisten oikeuksia. Komissio otti vuonna 2010
käyttöön ns. perusoikeuksien tarkistuslistan. Se käy listan avulla
erikseen läpi jokaisen lainsäädäntöehdotuksen varmistaakseen, että
ehdotus on perusoikeuksien mukainen.

Perusoikeuskirjan soveltamista
koskevassa kertomuksessa seurataan edistymistä perusoikeuksien
noudattamisessa ja kiinnitetään huomiota vuoden aikana esiintyneisiin
haasteisiin ja huolenaiheisiin.

Komissio katsoo perusoikeuksien olevan kaiken EU:n toiminnan olennainen osa. ”On
kulunut kohta neljä vuotta siitä, kun komissio esitti strategiansa EU:n
perusoikeuskirjan täytäntöönpanemiseksi. Tänä aikana olemme pystyneet
vahvistamaan unionin toimielinten perusoikeuskulttuuria”, toteaa EU:n oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioista vastaava komissaari Viviane Reding.

”Virkavalaansa
vannoessaan komissaarit lupaavat noudattaa perusoikeuskirjaa. Komissio
tarkistaa joka ikisen EU-säädösehdotuksen varmistaakseen, että se on
perusoikeuskirjan vaatimusten mukainen. EU:n ja jäsenmaiden
tuomioistuimet viittaavat perusoikeuskirjaan yhä useammin tuomioissaan.

On hienoa,
että perusoikeuskirjasta on muodostunut turvaverkko kaikille
kansalaisille. Samalla se toimii kompassina, jota EU:n toimielimet,
jäsenmaat ja tuomioistuimet voivat käyttää apunaan”, Reding sanoo.

Oikeuskomissaari toivoo, että
EU-maiden kansalaiset voisivat joskus tulevaisuudessa vedota suoraan
perusoikeuskirjaan, josta voisi tulla ”Euroopan ikioma Bill of Rights”.

Perusoikeuskirjan soveltamista
koskevassa kertomuksessa luodaan kattava katsaus perusoikeuksien
toteutumiseen EU:ssa kuluneen vuoden aikana. Siinä käsitellään muun
muassa Euroopan unionin tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille
antamaa ohjetta perusoikeuskirjan soveltamisesta silloin, kun EU:n
oikeutta sovelletaan kansallisella tasolla (kiistelty Åkerberg Fransson -tuomio vuodelta 2013).

Kertomuksesta käy ilmi, että
perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan tarkkaan huomioon EU:n
toimielimissä, kun ne ehdottavat ja hyväksyvät uutta lainsäädäntöä. Sen
sijaan jäsenvaltioita perusoikeuskirja sitoo ainoastaan silloin, kun ne
toteuttavat EU:n politiikkaa ja soveltavat EU:n lainsäädäntöä
kansallisella tasolla.

Kertomuksessa esitetään myös
esimerkkejä erilaisista rikkomusmenettelyistä, joita komissio käynnisti
jäsenmaita vastaan vuonna 2013 ja joissa perusoikeuskirjassa
vahvistetuilla perusoikeuksilla oli merkitystä.

Kertomuksesta selviää myös, että kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita perusoikeuskysymyksistä.
Europe Direct -neuvontapalveluun vuoden 2013 aikana saapuneiden,
perusoikeuksia koskevien yhteydenottojen tavallisimpia aiheita olivat
oikeus liikkua ja oleskella vapaasti (48 % kaikista yhteydenotoista),
kuluttajan oikeudet (12 %), oikeudellinen yhteistyö (11 %),
kansalaisuuskysymykset (10 %), syrjinnän torjuminen ja sosiaaliset
oikeudet (5 %) sekä tietosuoja (4 %) (ks. liite 1).

Kaksi tapaa edistää perusoikeuskirjan toteutumista

1. Komission toiminta perusoikeuksien edistämiseksi

Kun on kysymys asiasta, jossa EU:lla on toimivaltaa, komissio voi ehdottaa EU-lainsäädäntöä, joka tukee perusoikeuskirjassa esitettyjä oikeuksia ja periaatteita.

Vuonna 2013 komissio esitti lainsäädäntöehdotuksia muun muassa seuraavista aiheista:

Viisi oikeudellista toimenpidettä, joilla kehitetään EU-kansalaisten menettelytakeita rikosoikeudenkäynneissä ja muissa rikosoikeudellisissa menettelyissä (IP/13/1157, MEMO/13/1046).

Yksi näistä on syyttömyysolettama, jota
on sovellettava kaikkiin rikoksesta epäiltyihin tai syytettyihin. Muita
menettelytakeita ovat oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään,
alaikäisiin sovellettavat erityistakeet sekä epäillyn tai syytetyn
oikeus saada oikeusapua heti menettelyjen ensivaiheessa erityisesti
silloin, kun hän on eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena.

Näin varmistetaan, että kansalaisilla on
perusoikeuskirjassa edellytetyt vahvat puolustautumisoikeudet, joita
tarvitaan vastapainona jo toteutetuille rikosoikeudellisille
toimenpiteille, kuten eurooppalaiselle pidätysmääräykselle.

Menettelytakeita koskevat vahvat EU:n laajuiset normit ja rikoksen uhrin oikeudet
ovat keskeisiä, kun pyritään lujittamaan keskinäistä luottamusta
Euroopan oikeusalueella. Tämän tavoitteen saavuttamista edistää
merkittävästi myös vuonna 2013 hyväksytty direktiivi oikeudesta asianajajaan (IP/13/921).

Romaniväestön integraatio on toinen ala, jolla EU pyrkii edelleen aktiivisesti tehostamaan yhdenvertaisten oikeuksien suojelua.

Komissio tarkasteli alan kansallisten
strategioiden edistymistä ja esitti alustavia huomioita eri EU-maissa
saavutetuista tuloksista (IP/14/371).
Kaikki jäsenvaltiot sitoutuivat vauhdittamaan romaniväestön
taloudellista ja sosiaalista integraatiota hyväksymällä yksimielisesti
suosituksen, jota koskevan ehdotuksen komissio oli esittänyt kesäkuussa
2013 (IP/13/1226, IP/13/607).

Vuonna 2013 toteutettiin rikkomisten johdosta muun muassa seuraavat täytäntöönpanotoimet:

Komissio varmisti rikkomisesta johtuvan menettelyn päätteeksi, että Itävallan
tietosuojaviranomainen ei enää kuulu liittokanslerinvirastoon, vaan se
on riippumaton elin, jolla on oma talousarvio ja oma henkilöstö. Unkari
toteutti maaliskuussa 2013 toimenpiteitä noudattaakseen unionin
tuomioistuimen tuomiota, joka koski 274 tuomarin pakottamista
varhaiseläkkeelle (MEMO/12/832).

2. Perusoikeuskirjaan perustuvat tuomioistuinten ratkaisut

EU:n tuomioistuimet (unionin
tuomioistuin, yleinen tuomioistuin ja virkamiestuomioistuin) viittaavat
tuomioidensa perusteluissa yhä useammin perusoikeuskirjaan. Vuonna 2011
tällaisia tuomioita annettiin yhteensä 43 ja vuonna 2012 jo 87. Vuonna 2013 EU:n tuomioistuimet viittasivat perusoikeuskirjaan 114 tuomiossa, mikä on lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2011 verrattuna (ks. liite 2).

Myös kansalliset tuomioistuimet viittaavat
perusoikeuskirjaan yhä useammin silloin, kun ne esittävät unionin
tuomioistuimelle ns. ennakkoratkaisupyyntöjä. Vuonna 2012 tällaisia
pyyntöjä tehtiin 41, mikä merkitsi 65 prosentin lisäystä vuoteen 2011
verrattuna (27 pyyntöä). Vuonna 2013 ennakkoratkaisupyyntöjen määrä pysyi ennallaan eli niitä tehtiin 41.

Tällaisten viittausten lisääntyminen on merkittävä edistysaskel kohti johdonmukaisempaa perusoikeuksien suojelujärjestelmää, joka takaa samantasoiset oikeudet ja suojan kaikissa jäsenvaltioissa aina kun EU:n oikeutta sovelletaan.

Perusoikeuskirjan saaman julkisuuden lisääntyminen on lisännyt myös yleisön tietoisuutta sen olemassaolosta. Komissio sai vuonna 2013 kansalaisilta lähes 4 000 kirjettä perusoikeuskysymyksistä.
Näistä vain 31 prosenttia koski tilanteita, jotka eivät kuuluneet
millään lailla EU:n toimivaltaan (vielä vuonna 2010 tällaisten kirjeiden
osuus oli 69 % ja vuonna 2012 se oli 42 %). Työ perusoikeuskirjan
merkityksen tiedostamisen lisäämiseksi on siis kantanut hedelmää.

Lisäksi komissio vastaanotti Euroopan parlamentista vuoden aikana yli 900 perusoikeuskirjaan liittyvää kysymystä ja noin 120 vetoomusta.

Perusoikeuskirjan soveltamista
koskevassa kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös EU:n liittymistä
Euroopan ihmisoikeussopimukseen koskevien neuvottelujen edistymiseen.
Liittymistä koskeva sopimusluonnos saatiin valmiiksi huhtikuussa 2013.
Komissio on pyytänyt unionin tuomioistuimelta lausuntoa
sopimusluonnoksesta.

Perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksen yhteydessä julkaistiin myös raportti Euroopan tasa-arvostrategian edistymisestä vuonna 2013 (ks. IP/14/423).

Lisätietoa