Perustuslakivaliokunta hyväksyi syyteneuvotteluesityksen
21.3.2014 | OikeusuutisetHallituksen esitystä tulee kuitenkin muokata ennen sen hyväksymistä
- Tunnustamisoikeudenkäynti
on menettelyltään normaalia rikosoikeudenkäyntiä keveämpi
ja suppeampi. Suostumus rikosasian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä merkitsee
erityisesti sitä, että näyttönä on
vastaajan tunnustus eikä muuta todistelua esitetä.
Vastaaja luopuu siten oikeudestaan riitauttaa esitetty todistelu
ja esittää omaa todistelua.
- Suostumuksen aitouteen ja vapaaehtoisuuteen sekä nimenomaisuuteen
on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota,
kun kysymys on oikeusturvasta rikosoikeudenkäynnissä.
Lisäksi on varmistuttava siitä, että suostumuksen
antaja tietää ja ymmärtää suostumuksen
merkityksen
- Syyttäjä ei voi ryhtyä syyteneuvotteluun,
ellei käytettävissä oleva näyttö syyttäjän
mielestä riitä syytteen nostamiseen.
- Syyteneuvottelussa syyttäjää koskee
yleinen objektiviteettiperiaate ja tasapuolisuusvelvoite eikä hän
esim. saa liioitella niitä seuraamuksia, joita aiheutuu,
mikäli epäilty ei syyteneuvottelussa tunnusta
rikosta.
- Rikoksesta epäillyllä tai rikoksen vastaajalla
on pääsääntöisesti
oikeus avustajaan sekä syyteneuvottelussa että tunnustamisoikeudenkäynnissä (1
luvun 10 a §:n 2 mom. ja 5 b luvun 2 §:n 2 mom.).
- Syyteneuvottelu
edellyttää lisäksi lähtökohtaisesti
sitä, että myös muut rikokseen osalliset
tunnustavat rikoksen ja suostuvat sen käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä.
- Yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa
esimerkiksi rajaamalla syyteneuvottelu rikoksiin, jotka kohdistuvat
valtioon ja julkisyhteisöihin.
- Lakivaliokunnan tulisi vielä harkita
tunnustuksen vaikutuksen supistamista koskemaan esimerkiksi vain enimmäisrangaistusta.
- Lisäksi sääntelyä on syytä täydentää syyteneuvottelun
edellytyksiä ja neuvottelumenettelyä koskevilla
säännöksillä.
PeVL 7/2014