Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteiset säännöt toisessa EU-maassa vankilaan joutuvien tuomittujen tai syytettyjen kohtelusta
5.2.2014 | OikeusuutisetNoin puolet EU:n 28 jäsenvaltiosta on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden yksimielisesti hyväksymät vankeusrangaistuksia ja tutkintavankeutta koskevat säännöt, todetaan Euroopan komission tänään julkaisemassa kertomuksessa
Kertomuksessa tarkastellaan kolmea
EU:n puitepäätöstä, jotka koskevat 1) vankien siirtämistä, 2) ehdollista
vankeutta ja vankeusrangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia sekä 3)
eurooppalaista valvontamääräystä. Puitepäätösten nojalla vankeustuomio,
ehdonalaispäätös tai vaihtoehtoinen seuraamus ja tutkintavankeus
voidaan panna täytäntöön muussakin EU:n jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa
henkilö on tuomittu tai jossa hän odottaa oikeudenkäyntiä. Tämä voi
olla kyseisen henkilön kansalaisuus- tai asuinvaltio tai muu EU:n
jäsenvaltio, johon hänellä on läheinen yhteys.
Jäsenvaltiot hyväksyivät edellä
mainitut puitepäätökset yksimielisesti vuosina 2008 ja 2009. Tähän
mennessä vain 18 jäsenvaltiota on pannut täytäntöön vankien siirtämistä koskevan päätöksen (määräaika oli 5.12.2011), 14 jäsenvaltiota on pannut täytäntöön ehdollista vankeutta ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskevan päätöksen (määräaika 6.12.2011), ja 12 jäsenvaltiota on ottanut käyttöön eurooppalaisen valvontamääräyksen (määräaika 1.12.2012) (ks. maakohtainen tilanne liitteessä).
Näiden kolmen puitepäätöksen
tarkoituksena on parantaa keskinäistä luottamusta Euroopan
oikeusjärjestelmien välillä, koska luottamus on olennainen osa yhteistä
Euroopan oikeusaluetta. Puitepäätöksillä on myös tärkeä tehtävä edistää
vankien sosiaalista kuntoutumista ja vähentää tutkintavankeuden käyttöä.
On erittäin tärkeää panna ne täytäntöön asianmukaisella tavalla.
Puitepäätösten täytäntöönpanon
viivästyminen ja siinä ilmenevät puutteet useissa jäsenvaltioissa ovat
erityisen valitettavia myös siksi, että puitepäätösten avulla voitaisiin
vähentää tuomioistuinten ulkomaalaisille määräämien
vankeusrangaistusten määrää. Näin voitaisiin vähentää vankiloiden
ylikuormitusta ja parantaa siten vankilaolosuhteita. Samalla
jäsenvaltioiden vankilamenot voisivat pienentyä.
Komissio kehottaakin kaikkia niitä
jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, toteuttamaan
pikaisesti toimet, joita näiden puitepäätösten täysimääräinen
täytäntöönpano edellyttää.
Tänään julkaistussa kertomuksessa
esitetään alustava arvio näiden kolmen puitepäätöksen
täytäntöönpanoasteesta jäsenvaltioissa. Sääntöjen soveltamista ei
tarkastella lähemmin, koska puolet jäsenvaltioista ei ole pannut niitä
vielä täytäntöön.
Seuraavat vaiheet
Euroopan komissiolla ei ole
toistaiseksi toimivaltaa aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 258 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä sellaisten
puitepäätösten osalta, jotka on hyväksytty ennen Lissabonin sopimuksen
voimaantuloa (ks. 10 artiklan 1 kohta perussopimuksiin liitetyssä
pöytäkirjassa nro 36).
Komissio voi kuitenkin aloittaa tällaisia menettelyjä 1. joulukuuta 2014 alkaen.
Tänään julkaistussa kertomuksessa
esitetään näin ollen yhteenveto siitä, mitä lisätoimia jäsenvaltioiden
olisi toteutettava saattaakseen kansallisen lainsäädäntönsä unionin
säännöstön mukaiseksi.
Tausta
Joka vuosi kymmenet tuhannet
unionin kansalaiset joutuvat syytetyiksi tai tuomituiksi rikoksista
muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin kotimaassaan. Hyvin usein
rikostuomioistuin määrää ulkomaalaisen tutkintavankeuteen odottamaan
oikeudenkäyntiä, koska muuten on vaarana, että tämä pakenee eikä saavu
paikalle. Oman maan kansalaiselle määrättäisiin vastaavassa tilanteessa
jokin lievempi valvontatoimenpide, kuten velvollisuus ilmoittautua
poliisille tai matkustuskielto.
Nämä puitepäätökset muodostavat
toisiaan täydentävistä osista muodostuvan johdonmukaisen
lainsäädäntöpaketin, jossa käsitellään unionin kansalaisten
vangitsemista toisissa jäsenvaltioissa. Puitepäätösten avulla voidaan
vähentää tutkintavankeuteen määräämistä ja helpottaa vankien sosiaalista
kuntoutumista rajatylittävissä tilanteissa. Nämä kolme puitepäätöstä
liittyvät sekä toisiinsa että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaan
puitepäätökseen.
Komissio julkaisi kesäkuussa 2011 vihreän kirjan vapaudenmenetykseen liittyvistä kysymyksistä.
Siinä arvioitiin, miten tutkintavankeutta ja vankeusolosuhteita
koskevat säännöt vaikuttavat jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen
ja oikeudellisen yhteistyön tuloksellisuuteen. Yleisellä tasolla
pohdittiin, millainen rooli EU:lla pitäisi olla näissä kysymyksissä (IP/11/702).
Vihreään kirjaan saatiin runsaasti
vastauksia, joiden perusteella olisi ensin pantava täytäntöön tähän
mennessä annetut EU:n säännöt, joiden tarkoituksena on parantaa
vankeusrangaistuksen vaihtoehtoja.