Amnesty: Raportti: Transihmisten ihmisoikeuksia loukataan törkeästi Suomessa

Amnestyn tuore raportti osoittaa, että transihmiset joutuvat Suomessa käymään läpi pitkän, ihmisoikeuksia loukkaavan ja alentavan lääketieteellisen prosessin jos he tahtovat vahvistaa juridisen sukupuolensa

Raportti tarkastelee transihmisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolen
juridisen vahvistamisen ehtoja Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa,
Irlannissa, Ranskassa ja Belgiassa.

Nöyryyttävä prosessi

Suomenkin hyväksymien kansainvälisten
suositusten mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen, eli
henkilöllisyystodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamisen on oltava
nopeaa, avointa ja sujuvaa ja sen on kunnioitettava ihmisten
yksityisyyttä ja ihmisarvoa. Prosessi on kuitenkin tällä hetkellä
kaikkea muuta.

Tutkimuksessa haastateltu 20-vuotias transmies
kuvaa sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tähtäävää prosessia
nöyryyttäväksi. ”Ihmisellä tulisi aina olla oikeus päättää omasta
kehostaan. On nöyryyttävää vastata tutkimuksissa kaikenlaisiin
kysymyksiin ja hoidot on pakko ottaa, jos aikoo päästä elämässään
eteenpäin.”

Suomen lisäksi viidessä muussa tutkitussa maassa
sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää laajoja selvityksiä
henkilön sukupuolikokemuksesta. Selvityksen saaminen kestää usein
vuosia. Monet raporttiin haastatellut transihmiset pitivät tutkimuksia
hyvin nöyryyttävinä. Useat heistä kokivat, että heidän täytyi
esimerkiksi psykologin haastatteluissa olla korostetun maskuliinisia tai
feminiinisiä saadakseen tarvittavan transsukupuolisuus-diagnoosin.

“Melkein
ensimmäiseksi minulle sanottiin, että hiustyylini on ‘naisellinen’.
Transtutkimuksissa ihmistä arvioidaan jatkuvasti sen perusteella, miten
‘tyttömäinen’ tai ‘poikamainen’ hän on”, sanoo 20-vuotias Juudas Kannisto raportissa.

Edellytyksenä muista ihmisoikeuksista luopuminen

Suomessa
sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 200 ihmistä.
Heistä kaikki eivät hae sukupuolen juridista vahvistamista. Euroopassa
elää arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka eivät koe syntymässä
määriteltyä sukupuolta oikeaksi.

“Kaikkien raportissa tutkittujen
maiden lainsäädännöt luovat tilanteen, jossa sukupuolen juridista
vahvistamista hakeva henkilö joutuu luopumaan toisista
ihmisoikeuksistaan, kuten fyysisestä itsemääräämisoikeudestaan tai
oikeudestaan yksityiseen ja perhe-elämän suojaan. Valtioiden on
kunnioitettava ihmisten oikeutta määritellä oma sukupuolensa, eikä
sukupuolen juridista vahvistamista hakevaa ihmistä saa pakottaa
mihinkään lääketieteellisiin tutkimuksiin tai hoitoihin”, sanoo Amnestyn
Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän
asiantuntija Tiina Oikarinen.

Sukupuolen
juridinen vahvistaminen on tutkituissa maissa mahdollista vain, jos
ihminen suostuu terveydenhuoltojärjestelmässä tehtäviin tutkimuksiin ja
toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai
leikkauksiin. Suomessa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää
myös avioliitossa olevien vaihtavan siviilisäätynsä rekisteröidyksi
parisuhteeksi. Viisi tutkituista maista vaatii sukupuolen juridista
vahvistamista hakevia ihmisiä olemaan lisääntymiskyvyttömiä. Suomessa
vaatimus voi johtaa pakotettuun hormonihoitoon.

“Ihmiset tuijottavat hyvin pitkään”

Raporttiin
haastatellut transihmiset kertoivat sukupuolen juridisen vahvistamisen
olevan heille äärimmäisen tärkeää siksi, että he pystyisivät esimerkiksi
hakemaan opiskelu- tai työpaikkaa, matkustamaan tai hoitamaan arkisia
asioita ilman, että joutuvat jatkuvasti selittämään toisille omaa
sukupuoli-identiteettiä. He kertoivat kohdanneensa syrjintää monissa
tilanteissa, joissa he joutuvat näyttämään henkilöllisyystodistuksensa,
johon merkitty sukupuoli ei vastaa heidän sukupuoli-identiteettiään.

“Henkilötunnuksen
näyttäminen on aina yhtä nöyryyttävä hetki, ja kaikki tilanteet, joissa
juridinen sukupuoli tulee esiin, saavat ihmiset tuijottamaan hyvin
pitkään”, raporttiin haastateltu suomalainen 20-vuotias transihminen
kertoi Amnestylle.

Lainsäädäntöä uudistetaan

Raportista
selviää, että sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä
uudistetaan parhaillaan Suomen lisäksi myös useissa muissa Euroopan
maissa. Tuki ihmisoikeusmyönteisille muutoksille kasvaa myös Suomessa.
Raporttiin haastatellut Helsingin ja Tampereen transyksiköiden edustajat
ilmoittivat kannattavansa lisääntymiskyvyttömyys- ja
naimattomuusvaatimuksen poistamista laista, ja valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas ilmoitti Amnestyn seminaarissa viime marraskuussa kannattavansa itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lainsäädäntöä.

Lisätietoa