Verohallitus: Ne bis in idem –periaate ja verotus: samasta asiasta ei voi rangaista kahteen kertaan

Lakia erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta
sovelletaan 1.12.2013 jälkeen tehtäviin verotuspäätöksiin

Miksi syytettä ei saa nostaa teosta, josta on määrätty veronkorotus?

Jos väärinkäytöksestä on jo määrätty veronkorotus, samasta asiasta ei
saa nostaa enää rikossyytettä.  Syynä on se, että veronkorotus
rinnastuu nykyisin rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Veronkorotuksen
rinnastaminen rikosoikeudelliseen rangaistukseen on melko uutta
oikeuskäytäntöä, joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Ne
bis in idem (”ei kahdesti samassa asiassa”) -kielto on yksi
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Ketään ei saa tutkia ja
rangaista toiseen kertaan rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti
vapautettu tai tuomittu syylliseksi.

Ne bis in idem -kielto on
ilmaistu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklassa sekä Suomea
sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (kuten Euroopan
ihmisoikeussopimuksen 7 lisäpöytäkirjan 4. artiklassa ja
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 14
artiklassa).  Suomen perustuslaissa taataan oikeudenmukainen
oikeudenkäynti (perustuslaki 21 §). Julkisen vallan on myös turvattava
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslaki 22 §).

Sekä ihmisoikeustuomioistuimen että korkeimman oikeuden
oikeuskäytännössä on vakiintunut tulkinta siitä, minkälaisiin tapauksiin
ne bis in idem -kieltoa sovelletaan. Verorikoksesta voidaan rangaista
vain luonnollista henkilöä, ei osakeyhtiötä.  Tämän takia ne bis in idem
-kiellon kanssa voi olla ristiriidassa vain sellainen veronkorotus,
joka on määrätty luonnolliselle henkilölle tai josta luonnollinen
henkilö vastaa suoraan lain nojalla.  Kieltoa ei siis sovelleta, jos
veronkorotus on määrätty osakeyhtiölle ja samasta asiasta vaaditaan
rangaistusta osakeyhtiössä määräysvaltaa käyttäneelle henkilölle.

Lisätietoa