OM: Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevat lait uudistuvat 2014

Rikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö uudistuu vuoden 2014 alusta lähtien. Samanaikaisesti tulee voimaan poliisilain uudistus

Viranomaisten toimivaltuuksista säädetään nykyistä täsmällisemmin ja
kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja
ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

Lakiin lisätään uusia
salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta
rikoksen selvittämiseksi. Uusia keinoja ovat tietojen hankkiminen
telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen
laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty
tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin
jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu,
televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen
tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta),
peitetoiminta ja valeosto.

Salaisia pakkokeinoja saa
pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja
vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
rikoksen selvittämiselle. Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon
kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttää lisäksi, että se
on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Tuomioistuin osallistuu peitetoiminnasta päättämiseen

Perusoikeuksiin
merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen
edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Peitetoiminnan käyttämisestä päättää
keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö, mutta poliisin on
saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko henkilöä syytä
epäillä sellaisesta rikoksesta, jonka tutkinnassa peitetoimintaa saa
käyttää. Käräjäoikeus tutkii samalla myös, onko peitetoimintaa pidettävä
tarpeellisena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden,
järjestäytyneisyyden tai ammattimaisuuden vuoksi.

Tuomioistuimet
päättävät jo nykyisin useiden salaisten pakkokeinojen, kuten esimerkiksi
telekuuntelun ja televalvonnan käytöstä. Jatkossa tuomioistuimen
päätöstä edellyttävät myös tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta,
henkilön tekninen seuranta sekä tekninen laitetarkkailu.

Peitetoimintaa
suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädetään nykyistä
tarkemmin. Lähtökohtana on, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä
aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän voi kuitenkin erittäin rajoitetuin
edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen
rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä
tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Tiettyjä
salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa,
joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon
hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa. Jatkossa poliisi saa
käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia.
Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö on sallittu
rikoksen estämiseksi, poliisin toiminnan suuntaamiseksi sekä
syyttömyyttä tukevana selvityksenä. Ylimääräisen tiedon käyttämisestä
päättää tuomioistuin.

Etsintävaltuutettu turvaa salassa pidettävän aineiston

Poliisin
toimittamaa kotietsintää koskeviin säännöksiin tehdään huomattavia
muutoksia. Uutta on etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen
kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä on kyseessä,
jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan
salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa,
asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja
toimittajien asunnoissa.

Erityiseen kotietsintään osallistuu
etsintävaltuutettu, joka huolehtii siitä, ettei salassa pidettävää
aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voi olla
esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Tuomioistuin päättää
erityisestä kotietsinnästä.

Laite-etsintä on uusi etsintätyyppi.
Siinä etsintä kohdistetaan tietokoneen, matkapuhelimen tai muun
vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön. Laite-etsintä
voidaan tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan
henkilön hallussa olevaa laitetta.

Myös rikoksen uhrille saadaan
ilman hänen suostumustaankin tehdä henkilönkatsastus esimerkiksi
DNA-tunnisteen määrittämiseksi, jos tutkimuksella on erittäin tärkeä
merkitys vakavan rikoksen selvittämiselle.

Kuulusteltavan asemaan parannuksia

Kuulusteltavan,
erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannetaan korostamalla
hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista.
Rikoksen uhrille ja rikoksesta epäillylle on kirjallisesti ilmoitettava
oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa.
Esitutkintaviranomaisen on myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää
avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otetaan säännökset
rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen
selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Alle 18-vuotiaalle
rikoksen uhrille tai rikoksesta epäillylle tuomioistuimen on määrättävä
esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin,
jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa
lapsen etua asiassa. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa
huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

Lisäksi
eduskunnassa on käsiteltävänä esitutkinta- ja pakkokeinolakien
uudistukseen liittyviä täydennyksiä. Myös niiden on tarkoitus tulla
voimaan 1.1.2014.