KKO:lta tarkentava tulkinta lis pendens ja ne bis in idem -tilanteesta.

KKO:2013:92 Veropetos – Törkeä veropetos
Rangaistuksen määrääminen – Rangaistuksen mittaaminen
Ne bis in idem

A:n syyksi oli luettu kaksi törkeää veropetosta, kirjanpitorikoksen
ja törkeän kirjanpitorikoksen käsittävä rikos, törkeä
työeläkevakuutusmaksupetos ja törkeä velallisen epärehellisyys. A oli
maksanut niin sanottuja pimeitä palkkoja X Oy:n työntekijöille yhteensä
noin 1,6 miljoonaa euroa. X Oy oli välttänyt arvonlisäveroja,
ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja sekä tuloveroja ja
A henkilökohtaista tuloveroa, joiden yhteismäärä oli ollut yli 1,2
miljoonaa euroa. Menettelyn peittämiseksi X Oy:n kirjanpitoon oli
kirjattu tekaistuja tositteita noin 2,5 miljoonan euron arvosta. A ei
ollut myöskään ilmoittanut X Oy:n maksamia palkkoja
työeläkevakuutusyhtiölle, millä menettelyllä hän oli aiheuttanut noin
140 000 euron työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen. Lisäksi A
oli saattanut omaisuuttaan velkojiensa ulottumattomiin noin 60 000 euron
arvosta. A valitti rangaistuksen mittaamisesta. Korkeimman oikeuden
tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:lle tuomittua viiden vuoden yhteistä
vankeusrangaistusta ei alennettu. (Ään.)

Kysymys myös ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta.

KKO:2013:92

13. Tilanne nyt käsiteltävässä asiassa poikkeaa ratkaisun KKO 2013:59
olosuhteista siten, että tässä tapauksessa syyte on tullut vireille
käräjäoikeudessa ennen veronkorotuspäätösten tekemistä. Näin ollen
syytteen nostamiselle ei ole ollut estettä. Koska veronkorotuksen
lopullisuudella ei ole ratkaisuissa KKO 2013:59 ja KKO 2013:78 todetulla
tavalla merkitystä veropetosta koskevan syytteen käsittelyn kannalta,
asiassa ei ole myöskään estettä syytteen käsittelyn jatkamiselle, vaikka
veronkorotus onkin verovuosien 2003 – 2006 osalta tullut lopulliseksi
syytteen ollessa vireillä tuomioistuimessa. Kysymys siitä, mikä merkitys
veronkorotuspäätösten kannalta on sillä seikalla, että veronkorotukset
on määrätty samaa asiaa koskevan veropetossyytteen vireilletulon
jälkeen, ja poistetaanko veronkorotusta koskevat ratkaisut, kuuluu
hallinnollisessa menettelyssä arvioitavaksi.