Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus: Henkilötiedot ja käsittely – Oikeudellinen arviointi

12.12.2013 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Y.S., M. ja S. ovat kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat hakeneet lupaa oleskella laillisesti Alankomaissa. Y.S:n hakemus hylättiin. M:n ja S:n hakemukset hyväksyttiin. He kaikki vetoavat unionin oikeuteen saadakseen tutustua asiakirjaan, Asiakirjaan sisältyy oikeudellinen arviointi, joka on esitetty sisäisenä lausuntona siitä, onko myönnettävä oleskeluoikeudellinen asema vai ei

Y.S., M. ja S. väittävät, että kyseinen oikeudellinen
arviointi on henkilötieto ja että unionin oikeuden mukaan heillä on
siten oikeus tutustua muistioon.

Julkisasiamies katsoo, että unionin tuomioistuimen olisi vastattava
Rechtbank Middelburgin ja Raad van Staten esittämiin
ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

1) Tunnistettua
tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevat tiedot ovat
yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen
vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja
henkilötietoja. Direktiivissä esitetty henkilötietojen määritelmä ei
kuitenkaan kata oikeuskysymyksen ratkaisun perusteluja, joihin sisältyy
tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyvien
tosiseikkojen oikeudellinen luokittelu ja niiden arviointi sovellettavan
lain valossa. Direktiivissä 95/46 ei siten edellytetä, että
jäsenvaltioiden olisi annettava oikeus tutustua tällaiseen
oikeudelliseen arviointiin, kun se sisältyy myös henkilötietoja
sisältävään sisäiseen asiakirjaan.

2) Direktiivin
95/46 12 artiklan mukaan kyseisessä direktiivissä esitetyn
henkilötietojen määritelmän piiriin kuuluvien tietojen saatavuus on
taattava, edellyttäen, ettei direktiivin 13 artiklassa ole säädetty
kyseistä oikeutta koskevasta rajoituksesta tai poikkeuksesta.

3) Direktiivillä
95/46 ei anneta oikeutta tutustua mihinkään tiettyyn asiakirjaan tai
asiakirja-aineistoon, jossa henkilötietoja luetellaan tai käytetään.
Siinä ei myöskään täsmennetä, missä konkreettisessa muodossa
henkilötiedot on asetettava saataville. Direktiivin 95/46 12 artiklan
mukaan jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta määrittää se muoto, jossa
henkilötiedot asetetaan saataville. Kyseistä arviointia tehdessään
jäsenvaltioiden on otettava huomioon erityisesti i) konkreettinen muoto /
konkreettiset muodot, jo(i)ssa kyseiset tiedot ovat ja voidaan saattaa
rekisteröidyn saataville, ii) henkilötietojen tyyppi ja iii)
tiedonsaantioikeuden tavoitteet.

4) Direktiivin
95/46 13 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu muiden oikeuksien
ja vapauksien suojelu ei kata henkilötietoja käsittelevän viranomaisen
oikeuksia ja vapauksia. Myöskään asianomaisen viranomaisen sisäisen
häiriintymättömän näkemystenvaihdon intressin ja kyseisen direktiivin 13
artiklan 1 kohdan d tai f alakohdan perusteella suojattujen intressien
välillä ei ole mitään yhteyttä.

5) Euroopan
unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätään oikeuksista, joihin
voidaan vedota unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia vastaan, eikä
kyseistä artiklaa näin ollen voida soveltaa henkilötietoihin tai muihin
jäsenvaltion hallussa oleviin tietoihin.