Euroopan komissio esittelee viisi toimenpidettä EU:n kansalaisten vapaan liikkumisen tueksi

Jäsenvaltioilla ja EU:n toimielimillä on yhteinen vastuu edistää EU:n kansalaisten oikeutta asua ja työskennellä toisessa EU-maassa. Tämän oikeuden toteutuminen on lähtökohtana Euroopan komission tänään julkaisemalle tiedonannolle

Siinä esitellään viisi käytännön toimenpidettä, joilla jäsenvaltiot voivat parantaa kansalaisten mahdollisuuksia
liikkua vapaasti EU:ssa. Samalla jäsenvaltioita autetaan hyödyntämään
liikkuvuuden etuja. Tiedonannossa selvennetään EU:n kansalaisten
oikeuksia, jotka liittyvät vapaaseen liikkuvuuteen ja sosiaalietuuksien
saantiin. Lisäksi siinä puututaan eräiden jäsenvaltioiden huoleen
muuttoliikkeen aiheuttamista haasteista paikallisviranomaisille.

“Liikkumisen
vapaus on perusoikeus ja EU:n kansalaisuuden peruslähtökohta. Yli kaksi
kolmasosaa eurooppalaisista katsoo, että vapaasta liikkuvuudesta on
hyötyä heidän kotimaalleen, joten meidän on turvattava tämä oikeus ja
vahvistettava sitä”, selittää varapuheenjohtaja ja EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding. ”Tiedän,
että eräät jäsenvaltiot ovat huolissaan mahdollisista väärinkäytöksistä
ja väärinkäytökset todella heikentävät vapaata liikkuvuutta. Euroopan
komission tehtävänä on auttaa jäsenvaltioita vastaamaan näihin
haasteisiin. Tästä syystä komissio esittelee tänään viisi toimenpidettä,
jotka auttavat jäsenvaltioita puuttumaan mahdollisiin väärinkäytöksiin
ja käyttämään EU:n varoja tehokkaammin sosiaalisen osallisuuden
lisäämiseksi. Meidän on yhdessä varmistettava EU:n kansalaisten oikeus
liikkua vapaasti, ja sitä kansalaiset meiltä odottavatkin.”

Työllisyydestä,
sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komissaari László Andor
toteaa, että komissio haluaa varmistaa, että EU:n kansalaiset voivat
todella käyttää oikeuttaan työskennellä ja asua missä EU-maassa haluavat.
”Jäsenvaltioiden ja EU:n on tehtävä yhteistyötä, jotta varmistetaan,
että vapaata liikkuvuutta koskevat säännöt tarjoavat mahdollisimman
paljon etuja kansalaisille ja koko taloudelle. Äkilliset suuret
maahanmuuttovirrat tietylle alueelle voivat toki aiheuttaa paikallisia
ongelmia. Ne voivat esimerkiksi rasittaa koulutusjärjestelmää ja
infrastruktuuria sekä vaikeuttaa asuntotilannetta. Komissio on valmis
tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja auttamaan
paikallisviranomaisia ja muita tahoja, jotta kaikkia Euroopan
sosiaalirahaston tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää”, hän selittää.

Yli 14 miljoonaa EU:n kansalaista
asuu toisessa jäsenvaltiossa. Oikeus liikkua vapaasti – eli vapaus
asua, työskennellä tai opiskella missä EU-maassa tahansa – on
eurooppalaisten eniten arvostama oikeus. Työntekijät ovat hyötyneet
tästä oikeudesta EU:n perustamisesta alkaen, sillä periaate kirjattiin
jo ensimmäiseen perussopimukseen eli vuonna 1957 tehtyyn Rooman
sopimukseen.

EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus on myös tärkeä osa sisämarkkinoita ja sen keskeinen menestystekijä. Se vauhdittaa talouskasvua,
koska ihmiset voivat sen ansiosta matkustaa, tehdä ostoksia ja
työskennellä eri maissa ja koska yritykset voivat palkata työntekijänsä
suuremmasta hakijajoukosta. Työvoiman liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä
helpottaa korjaamaan ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa,
jota EU:n työmarkkinoiden merkittävä epätasapaino ja väestön
ikääntyminen aiheuttavat.

Vapaata liikkuvuutta koskevat EU:n säännöt sisältävät monia suojatoimia, joiden avulla jäsenvaltiot voivat estää tämän oikeuden väärinkäytön.

Tänään julkaistussa
tiedonannossa tarkastellaan liikkuvien EU:n kansalaisten vaikutusta
vastaanottavien jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiin. Tilastotiedot osoittavat selvästi, että useimmat EU:n kansalaiset muuttavat toiseen jäsenvaltioon työn perässä. He ovat todennäköisemmin työelämässä kuin kohdemaan kansalaiset ja turvautuvat harvemmin sosiaalietuuksiin. Itse asiassa sosiaalietuuksia nauttivien liikkuvien EU:n kansalaisten osuus on suhteellisen alhainen
verrattuna jäsenvaltioiden omiin kansalaisiin ja EU:n ulkopuolisista
maista muuttaneisiin (liite 3). Liikkuvat EU:n kansalaiset ovatkin
useimmissa jäsenvaltioissa sosiaaliturvajärjestelmän nettomaksajia.

Tiedonannossa esitetään oikeudet ja velvollisuudet, joita EU:n kansalaisilla on EU:n lainsäädännön perusteella.
Siinä selvennetään ehdot, jotka kansalaisten on täytettävä voidakseen
käyttää oikeuttaan liikkua vapaasti sekä saadakseen sosiaaliavustuksia
ja ‑etuuksia. Siinä otetaan huomioon eräitä jäsenvaltioita koskevat
haasteet ja selitetään turvatoimet väärinkäytösten, petosten ja
virheiden ehkäisemiseksi. Tiedonannossa kartoitetaan myös sosiaalisen
osallisuuden kehittämiskeinoja, joita niillä jäsenvaltioilla ja
paikallisyhteisöillä on käytettävissään, joissa liikkuvat EU:n
kansalaiset aiheuttavat erityistä painetta.

Vapaata
liikkuvuutta koskevien sääntöjen käytännön soveltaminen on aiheuttanut
huolta eräissä jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi komissio esittää viisi toimenpidettä, joilla kansallisia ja paikallisviranomaisia autetaan seuraavissa haasteissa:

• Lumeavioliittojen ehkäisy: Komissio auttaa kansallisia viranomaisia panemaan EU:n säännöt täytäntöön laatimalla lumeavioliitto-ongelmaa koskevan käsikirjan. Sen avulla jäsenvaltiot voivat torjua vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden mahdollista väärinkäyttöä.

• EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien sääntöjen soveltaminen:
  Komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa
  selventääkseen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU:n
  sääntöjen sisältämää vakinaisen asuinpaikan vaatimusta (asetus 883/2004/EY).
  Asiasta on tarkoitus laatia käytännön opas vuoden 2013 loppuun
  mennessä. Vaatimuksella varmistetaan, että työelämän ulkopuolella olevat
  kansalaiset kuuluvat toisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän
  piiriin vasta siinä vaiheessa, kun he ovat täysin asettautuneet
  kyseiseen maahan (esimerkiksi perhe asuu siellä).

• Sosiaalisen osallisuuden haasteisiin vastaaminen: Komissio auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään entistä paremmin Euroopan sosiaalirahastoa sosiaaliseen
  osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. ESR:n varoista vähintään 20
  prosenttia on tarkoitus käyttää sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja
  köyhyyden torjuntaan 1. tammikuuta 2014 alkaen.

• Paikallisviranomaisten parhaita toimintatapoja koskevan tietojenvaihdon edistäminen:
  Komissio auttaa paikallisviranomaisia tietojenvaihdossa, jotta
  sosiaalisen osallisuuden haasteisiin voidaan puuttua tehokkaammin.
  Komissio laatii vuoden 2013 loppuun mennessä arviointiraportin vapaan
  liikkuvuuden vaikutuksista kuudessa suurkaupungissa. Se aikoo myös kutsua kaupunkien pormestarit helmikuussa 2014 keskustelemaan ongelmista ja vaihtamaan parhaita toimintatapoja.

• Vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen käytännön soveltamisen varmistaminen: Komissio ottaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä käyttöön verkkokoulutussovelluksen,
  jolla autetaan paikallisviranomaisia ymmärtämään paremmin EU:n
  kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja soveltamaan sitä. Tällä
  hetkellä 47 prosenttia EU:n kansalaisista on sitä mieltä,
  että ongelmat, joihin he törmäävät muuttaessaan toiseen EU-maahan,
  johtuvat siitä, että paikalliset viranomaiset eivät tunne EU:n
  kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen riittävän hyvin.

Lisätietoa