Oikeusasiamies on huolissaan rakennusalalla toimivien oikeusturvasta

EU:n virallisia kieliä kohdellaan eri tavoin standardien julkaisemisessa

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on ottanut
kantaa rakennusalan eurooppalaisten yhdenmukaistettujen standardien
kieleen ja saatavuuteen. Hän pitää ongelmallisena sitä, että näitä
standardeja ei julkaista muiden säädösten tapaan kaikilla EU:n
virallisilla kielillä eli ei myöskään suomeksi ja ruotsiksi. Standardit
kuitenkin velvoittavat rakennusalalla toimivia sen jälkeen, kun niiden
viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EU:n
lainsäädännöllisiin valintoihin oikeusasiamies ei voi puuttua.
Jääskeläinen painottaa kuitenkin sitä, että julkisen vallan tulee
huolehtia kansallisesti siitä, että standardien velvoittamat tahot
saavat Suomessa riittävästi tietoa näiden standardien sisällöstä Suomen
molemmilla kansalliskielillä. Tämä on tärkeää, jotta rakennusalalla
oikeusturva toteutuisi yhdenvertaisesti eivätkä kielelliset tekijät
tosiasiallisesti muodostuisi esimerkiksi laillisen elinkeinon esteiksi.

Standardit ovat rakennusalalla toimiville tärkeitä

Kesällä
voimaan tullut EU:n rakennustuoteasetus edellyttää, että rakennustuote
täyttää sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin vaatimukset. Standardi
määrittää, millaisia toimenpiteitä valmistajalta edellytetään.
Valmistajan on kiinnitettävä tuotteeseen CE-merkintä, joka osoittaa sen
olevan kyseisen standardin mukainen. CE­merkintä puolestaan on edellytys
tuotteen markkinoille saattamiseksi.

Yhdenmukaistetut standardit
ovat siten tuhansille rakennusalalla toimiville merkittäviä normeja.
Niillä on suuri merkitys tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Niiden
merkitystä korostaa se, että CE-merkintää ei haeta miltään
viranomaiselta, vaan rakennustuotteen valmistajan on itse huolehdittava
ja selvitettävä, että tuote täyttää kulloisenkin standardin vaatimukset.

Tekijänoikeudet estävät standardien vapaan saatavuuden

Suomessa
standardisointijärjestö SFS ry yhteistyökumppaneineen aikoo kääntää
suurimman osan nyt esillä olevista standardeista, ja ainakin osaksi tämä
työ rahoitetaan valtionavustuksin. Tilanne on siten Suomessa pitkälti
korjautumassa.

Viranomaiset eivät kuitenkaan voi julkaista näitä
käännettyjä standardeja yleisessä tietover-kossa ilmaiseksi siten kuin
kansallisia säädöksiä, vaan ne tulee ostaa SFS:ltä. Tämä johtuu
standardisointijärjestöjen tekijänoikeuksista.

Vaikka
standardeihin on mahdollista perehtyä vapaasti tietyissä kirjastoissa ja
niitä voi myös lainata, oikeusasiamies pitää esillä olevien standardien
kaltaisten sitovien normien näin rajattua saatavilla oloa kansallisesta
perusoikeusnäkökulmasta hyvin ongelmallisena.

Julkisen vallan tulee pyrkiä tehostamaan oikeusturvaa

Oikeusasiamies
esittää rakennusalasta vastaavan ympäristöministeriön ja
standardisoinnista vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi
kansallisia ja EU:n tason toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Kyse
on rakennusalalla toimivien tahojen perusoikeuksien turvaamisesta
kansallisella tasolla nykyistä tehokkaammin. Kyse on myös EU:n eri
jäsenvaltiossa toimivien rakennusalan toimijoiden keskinäisestä
yhdenvertaisuudesta.

Asialla on yleisempääkin merkitystä, koska
EU-lainsäädännössä standardien merkitys on kasvanut ja näköpiirissä on,
että niiden merkitys edelleen kasvaa. Muun muassa tästä syystä
oikeusasiamies on saattanut asian myös Euroopan oikeusasiamiehen
tietoon.

Lisätietoa