Yle.fi: Ehdotus: Rikoksen uhreille tukea rikollisen rahapussista

Rikoksen uhrien asemaa halutaan parantaa. Yhtenä vaihtoehtona esiin on nostettu rikoksen uhreille perustettava rahasto

Tuomitulta rikoksentekijältä perittäisiin esimerkiksi 20-30 euroa rikosten uhrien auttamiseksi.

Koska vapaaehtoisvoimin toimivan rikosuhripäivystyksen apua tarvitsee
yhä useampi, myös toiminnan rahoitukseen kaivataan vakautta. Tällä
hetkellä järjestö toimii pitkälti RAY:n ja oikeusministeriön tuen
varassa. Kaiken kaikkiaan rikosten uhrien asemaa halutaan Suomessa
kohentaa, ja yhdeksi vaihtoehdoksi on nostettu rahaston perustaminen.

–
Oikeusministeriön johdolla paraikaa valmistellaan ehdotusta siitä,
millä keinoilla pystyttäisiin ohjaamaan rahaa rikoksen uhrien
palveluihin. Yksi vaihtoehto, jonka oikeusministeriökin on tuonut esille
on se, että perustetaan rikosuhrirahasto Ruotsin mallin mukaisesti.
Jokainen, joka saisi tuomion oikeudessa, maksaisi pienen summan, 20-30
euroa ja rahat laitettaisiin rahastoon, toteaa sisäisen turvallisuuden
sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriössä.

Asia on oikeusministeriössä valmisteltavana ja tulee joulukuussa sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän käsittelyyn.

Rahoitusmalli tuttu liikennevalistustyöstä

Liikenneonnettomuuksien
ehkäisyyn ja valistustyöhön kerrytetään jo tällä hetkellä rahaa samaan
tapaan kuin esille nousseessa mallissa.

– Tämä rikosuhrirahasto
toimisi samalla logiikalla kuin Liikenneturvan saamissa varoissa.
Liikennevakuutuksistahan kertyy liikenneturvallisuuden kehittämiseen
pieni siivu, muistuttaa Mankkinen.

Mankkisen mielestä valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa juuri rahasto olisi hyvä ratkaisu.

–
Meillä on ollut pitkään tiedossa, että rikoksen uhrien palvelut eivät
ole riittävällä tasolla Suomessa. Myöskään kansainvälisesti vertailtuna
tilanne ei ole hyvä. Jotta palveluja pystytään parantamaan, se
edellyttää yksinkertaisesti sitä, että siellä on riittävästi rahaa.
Varoilla rikoksen uhreja auttavat järjestöt pystyisivät kehittämään
toimintaansa, pohtii Mankkinen.

Mankkinen huomauttaa, että rikoksen uhrien auttaminen on myös rikosten ennaltaehkäisyä.

–
Mitä paremmin osataan auttaa uhri ulos siitä kokemuksesta, niin sitä
epätodennäköisempää on, että joutuu uhriksi uudelleen tai ryhtyy itse
tekijäksi.

Rikoksen uhreja auttavat vapaaehtoiset

Rikosuhripäivystys
toimii nykyisellään noin kolmensadan vapaaehtoisen voimin. Koska avun
tarvitsijoiden määrä kasvaa tasaisesti, myös uusien vapaaehtoisten
kouluttaminen ja ohjaaminen vie aikaa ja varoja. Työntekijöitä
Rikosuhripäivystyksellä on palkkalistoillaan vain noin 30.

–
Meillä Mikkelissä on viisi vapaaehtoista tukihenkilöä, ja yksi uusi on
parhaillaan koulutuksessa. Tarvitsemme jatkuvasti lisää ihmisiä, mutta
toisaalta moni jatkaa täällä pitkään, kiittelee yhdyshenkilö Sari
Kuitunen Rikosuhripäivystyksen Mikkelin toimipisteestä.

Käytännössä
Rikosuhripäivystyksen tarjoama apu on sitä, että tukihenkilö kulkee
rikoksen uhrin rinnalla aina rikosilmoituksen tekemisestä halki koko
oikeusprosessin.

– Kun on joutunut rikoksen uhriksi, tilanne on
pelottava. Silloin on hyvä, että mukana on ihminen, jolla on kokemusta,
joka kuuntelee ja osaa myös kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Menemme
mukaan tekemään rikosilmoituksen, poliisin kuulusteluun ja oikeuteen,
kertoo Kuitunen.

Viranomaiset kiinnostuneet järjestöjen tiedoista ja taidoista

Järjestöjen
merkitys yhteiskunnan arkisten ongelmien ratkaisussa on viime aikoina
korostunut. Sisäisen turvallisuuden kehittämistyössä järjestöjen
merkitystä korostetaan ja pohditaan, miten viranomaiset voisivat kohdata
kansalaiset yhtä ketterästi kuin järjestöissä.

Esimerkiksi
rikosuhripäivystys on tehnyt pitkään yhteistyötä poliisin kanssa, ja
meneillään olevassa hankkeessa pyritään kohentamaan rikoksen uhrin
asemaa esimerkiksi niin, ettei uhri kokisi tulevansa heitellyksi
luukulta toiselle.

– Yhteistyö on jo tämän KAMU-hankkeen myötä tiivistynyt, sanoo Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluejohtaja Jaana Rossinen.

Lisätietoa