OM: EU:n komission ehdotus Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevaksi asetukseksi eduskuntaan
26.9.2013 | OikeusuutisetEhdotuksessa on kyse Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Viraston tarkoituksena on tehostaa rikosoikeudellisia toimenpiteitä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi
Komission mukaan nykyiset keinot EU:n taloudellisiin etuihin
kohdistuvien rikosten torjumiseksi eivät ole riittävän tehokkaita.
Jäsenvaltioissa ei tutkita näitä rikoksia riittävästi, mistä aiheutuu
huomattavia taloudellisia tappioita koko EU:lle.
Euroopan syyttäjänvirasto vastaisi EU:n taloudellisiin etuihin
kohdistuvien rikosten tutkinnasta sekä syytteen nostamisesta ja sen
ajamisesta tuomioistuimessa. Virasto koostuisi Euroopan syyttäjästä ja
neljästä varasyyttäjästä sekä jäsenvaltioissa toimivista valtuutetuista
syyttäjistä. Viraston toimivaltaan kuuluisivat niin sanotussa
unionipetosdirektiivissä tarkoitetut rikokset. Direktiiviä valmistellaan
parhaillaan EU:ssa.
Syyttäjänvirasto perustettaisiin nykyisen EU-maiden syyttäjien
yhteistyöelimen Eurojustin pohjalta ja se hyödyntäisi Eurojustin
tukipalveluja. Perustettavalle syyttäjänvirastolle siirtyisi osa EU:n
petostentorjuntaviraston OLAF:in resursseista. Virasto toimisi muutoin
hajautetusti. Lähtökohtana olisi, että rikokset käsitellään
jäsenvaltioissa niiden lainsäädännön mukaisesti.
Kaikki jäsenvaltiot eivät todenäköisesti osallistu Euroopan
syyttäjänviraston perustamiseen. Syyttäjänvirasto on mahdollista
perustaa myös ns. tiiviimmän yhteistyön puitteissa, jos yhteistyössä on
mukana vähintään 9 jäsenvaltiota.
Jos Suomi osallistuu Euroopan syyttäjänvirastoon, merkittävin muutos
nykytilanteeseen verrattuna olisi se, että toimivalta päättää EU:n
taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten tutkinnasta ja
syytetoimista siirtyisi kansallisilta esitutkinta- ja
syyttäjäviranomaisilta Euroopan syyttäjänvirastolle.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen tehostaa EU:n
taloudellisten etujen suojaa. Ensisijaisesti siinä tulisi hyödyntää
täysimääräisesti nykyisiä keinoja, kuten Eurojustia ja EU:n
rikosoikeudellista yhteistyötä.
Valtioneuvostolla ei ole vielä lopullista kantaa siihen, tulisiko
Suomen osallistua Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen. Jos uusi
virasto perustetaan, siitä tulisi saada lisäarvoa nykytilanteeseen
verrattuna ja siksi mahdollisimman monen jäsenvaltion mukanaolo olisi
tärkeää.
Lisätietoa