Maistraattien rekisteröintikäytännöt eriarvoistavat maahanmuuttajia?

Tampereen yliopistossa on käynnissä Mobile People -hanke, jossa tutkitaan muun muassa väestötietomerkintöjen vaikutuksia maahanmuuttajien pääsyyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin

Ilmeistä on, että Väestötietojärjestelmässä olevan
henkilötietomerkinnän sekä sosiaaliturvan piiriin pääsemisen välillä on
keskeinen yhteys. Paikalliset rekisteröintiviranomaiset eli maistraatit
ovat selvitysten mukaan varsin omavaltaisia sen suhteen, kenen
henkilöllisyys katsotaan selvitetyksi, tai kenen katsotaan oleskelevan
maassa pysyväisluonteisesti. Tällä on merkitystä mm. ns. kotikuntapaikan
saamisen, pankkitilin avaamisen sekä niinkin tavallisen asian kuin
paikallisliikenteen bussikortin hankkimisen kannalta.
 

Rekisteröityessään maistraatissa ulkomaalainen kohtaa käsitteiden
viidakon: asuinpaikka, kotikunta, tilapäinen vai pysyväisluontoinen
oleskelu. Ymmärtämättään ulkomaalainen henkilö vaikuttaa
rekisteröitymishetkellä täyttämänsä lomakkeen myötä koko Suomessa
tapahtuvaan oleskeluunsa; saamaansa sosiaaliturvaan sekä merkintöjen
oikeellisuuden kautta omaan henkilöllisyyteensä. Maistraatit suorittavat
tutkijoiden mukaan autonomista laintulkintaa päättäessään siitä,
millaisia asiakirjoja ne katsovat riittäviksi todentamaan ulkomaalaisen
henkilöllisyyden. Väestörekisterikeskuksen suositukset sekä
Maahanmuuttoviraston lausunnot ovat ainoastaan suosituksen luonteisia;
lopullinen valta henkilöllisyyden toteamisesta on maistraatilla.
Tutkijaryhmä katsookin, että maistraatit tekevät rekisterin ylläpitäjinä
eräänlaista kotouttamistyötä selventäessään maahanmuuttajalle
suomalaista käsiteviidakkoa sekä sosiaaliturvan luonnetta. Ilmeistä on
myös, että alueellista eriarvoisuutta maahanmuuttajien keskuudessa
esiintyy.

Väestörekisterimerkinnällä ei ole merkitystä pelkästään henkilön
itsensä saamiin etuuksiin, vaan myös suuremmassa mittakaavassa
väestötilastoihin. Maahanmuuttajat, joiden henkilöllisyyttä ei ole
pystytty todentamaan rekisteröityvät naimattomina henkilöinä siitä
huolimatta, että he eläisivät avioliitossa. Tämä on mahdollista
esimerkiksi turvapaikanhakijaperheiden kohdalla: vanhemmilla ei ole
välttämättä esittää henkilöllisyydestään luotettavia asiakirjoja,
jolloin Väestötietojärjestelmään jää merkintä “henkilöllisyys
selvittämättä” ja he tilastoituvat Suomessa naimattomina henkilöinä.

Lisätietoa