Yle.fi: Homojen oikeudet ottavat Euroopassa askelia eteen- ja taaksepäin

Homoseksuaalisuuden vastaisen lainsäädäädännön kiristyminen Venäjällä ja homojen syrjintä puhuttavat Euroopassa, mutta samaan aikaan homoparien oikeus avioliittoon on ottanut aimo harppauksen eteenpäin

EU-maissa homojen rekisteröidyt parisuhteet ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus.

Samaan aikaan, kun Venäjä rajoittaa homoseksuaalien oikeuksia ja
Itä-Euroopasta kantautuu muutenkin tietoja homojen vastaisten asenteiden
kovenemisesta, toisaalla Euroopassa homojen oikeuksia on parannettu.

Ranska ja Britannia laillistivat tänä vuonna homoparien avioliitot ja Itävalta hyväksyi perheen sisäisen adoption.

Suhtautuminen
homojen oikeuksiin eroaakin selvästi läntisessä ja itäisessä
Euroopassa, mutta lännessäkään kuva ei ole yhtenäinen. Idässä Venäjä ei
ui yksin vastavirtaan, vaan homoseksuaalisuudesta puhumista julkisesti
on pyritty rajoittamaan muuallakin.

Euroopassa on jopa yksi alue,
jossa miesten homoseksuaaliset suhteet on kielletty – Pohjois-Kypros.
Kiellon kumoaminen on tosin vireillä, ja tähän turkkilaisaluetta
painostavat sekä EU että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa nostettu
kanne.

Koko maailmassa homoseksuaaliset suhteet kieltäviä maita on
peräti noin 80.

Vertailun vuoksi Ranskassa homoseksuaalisuus
poistui rikoslaista jo vuoden 1791 vallankumouksen myötä, Turkissa
vuonna 1858 ja Italiassa vuonna 1889.

Useimmat muut maat tulivat
perässä 1900-luvulla, esimerkiksi Ruotsi vuonna 1944 ja Suomi vuonna
1971. Armeniassa, Azerbaidzhanissa ja Georgiassa homosuhteet tulivat
laillisiksi vasta 2000-luvun alussa.

Homoparien avioliiton sallii jo kymmenen Euroopan maata

Homojen
oikeus laillistaa parisuhteensa vaihtelee Euroopassa laidasta laitaan.
Kymmenen maata hyväksyy homoparien avioliiton, mutta EU:n ulkopuolisessa
Itä-Euroopassa homopareilla ei ole edes oikeutta rekisteröityyn
parisuhteeseen.

Ensimmäisenä maailmassa homoavioliitot hyväksyi
Hollanti vuonna 2001, ja perässä ovat Euroopan maista seuranneet Belgia,
Espanja, Norja, Ruotsi, Portugali, Islanti, Tanska, Ranska ja
tuoreimpana Britanniasta Englanti ja Wales.

Homojen avioliitto-oikeus on ottanut tänä vuonna maailmassa
aimo harppauksen eteenpäin, sillä homoavioliitot hyväksyvien maiden
määrä on kasvanut viidellä eli 16:een. Lisäksi ne hyväksytään osassa
Yhdysvaltoja ja Meksikoa. Euroopassa tämän vuoden tulokkaat ovat Ranska
ja Britannia, muualla Brasilia, Uruguay ja Uusi-Seelanti.

Monessa
muussa maassa homoavioliittojen hyväksymisestä keskustellaan, kun taas
toisessa ääripäässä ovat Unkari, Puola, Romania, Valko-Venäjä, Ukraina,
Latvia, Liettua, Bulgaria,  Moldova, Montenegro ja Serbia. Niiden
perustuslaeissa homoavioliitot kielletään tai avioliitto määritellään
naisen ja miehen väliseksi.

Vaikka avioliitto-oikeuden myöntäminen
homopareille on vielä harvinaista, homoseksuaalien oikeudesta
virallistaa parisuhteensa on tullut läntisessä Euroopassa jo enemmän
normi kuin poikkeus. Rekisteröidyn parisuhteen hyväksyi ensimmäisenä
Tanska vuonna 1989, ja perässä ovat seuranneet enemmistö EU-maista sekä
Sveitsi, Liechtenstein, Andorra ja homoavioliitotkin jo hyväksyvät Norja
ja Islanti. Suomessa rekisteröity parisuhde hyväksyttiin vuonna 2002.

28
EU-maasta 12 ei kuitenkaan salli homopareille edes rekisteröityä
parisuhdetta. Ne ovat Bulgaria, Kypros, Kroatia,  Kreikka, Italia,
Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Viro. Kroatiassa
vähintään kolme vuotta yhdessä eläneet tunnustetaan avopuolisoiksi, ja
heille myönnetään rajoitettuja oikeuksia ja vastuita.

Sama on
tilanne EU:n ulkopuolisessa Itä-Euroopassa, Balkanilla ja Turkissa.
Homopareilla ei ole oikeutta rekisteröidä parisuhdettaan, saati solmia
avioliittoa.

Adoptio-oikeutta rajoitetaan

Vaikka
homopareille olisikin taattu oikeus laillistaa parisuhteensa, useimmissa
Euroopan maissa heidän oikeuttaan adoptoida lapsia rajoitetaan tai se
on kielletty kokonaan.

Homoavioliitot hyväksyvissä maissa
adoptio-oikeudet ovat tasavertaiset Portugalia lukuunottamatta.
Portugali hyväksyi homoavioliitot vuonna 2010, mutta vasta viime keväänä
parlamentissa meni läpi laki, joka sallii homopareille perheen sisäisen
adoption, ei kuitenkaan täysiä adoptio-oikeuksia.

Rekisteröidyn parisuhteen, mutta ei homoparien avioliittoa
hyväksyvissä maissa homopareilla ei tasavertaisia adoptio-oikeuksia ole.
Saksassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Suomessa rekisteröidyille
pareille sallitaan perheen sisäinen adoptio.

Joissakin muissa
maissa homot voivat kyllä heterojen tavoin adoptoida lapsen yksin, mutta
eivät pariskuntana, ja joissakin maissa vain avioparit voivat adoptoida
lapsen – eivätkä homoparit saa solmia avioliittoa.

Venäjä ei ui yksin vastavirtaan

EU-maiden
lainsäädännössä kielletään yleisesti ottaen homoseksuaalien syrjintä,
mutta viharikoksia ja -puhetta koskevassa lainsäädännössä on niistäkin
monen kohdalla vielä parantamisen varaa. Tässäkin suhteessa tilanne on
erilainen EU:n ulkopuolisessa Itä-Euroopassa ja Balkanilla.

Sukupuolisen suuntauksen perusteella tapahtuvan syrjinnän
kieltävä lainsäädäntö puuttuu kokonaan useista maista. Kuitenkin
esimerkiksi Albaniassa syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on, vaikka
homoille ei ole myönnetty avioliitto- ja adoptio-oikeuksia.

Venäjä
nostatti heinäkuussa kohun hyväksymällä lain, joka kieltää
homoseksuaalisuutta koskevan tiedon levittämisen lapsille, mutta se ei
ole ainoana joukossa. Moldova sääti kesällä vastaavan lain, ja sellainen
on myös Liettuassa. Ukrainassa vastaavasta laista on keskusteltu.

Vastaavansuuntaisia
rajoituksia oli aiemmin muissakin maissa, esimerkiksi Suomessa vuoteen
1999 asti. Kun homoseksuaaliset teot poistettiin Suomen rikoslaista
vuonna 1971, samalla säädettiin rangaistavaksi julkinen kehottaminen
homoseksuaalisiin suhteisiin.

YK:n ihmisoikeuskomission edustaja
Claude Cahn varoitti elokuussa, että useat itäisen Euroopan maat
pyrkivät rajoittamaan julkista keskustelua homoseksuaalisuudesta ja
sukupuoli-identiteetistä.

Homoseksuaalisuutta kosevan tiedon
levittämisen kielto vaikuttaa vähintäänkin siihen, miten
homoseksuaalisuudesta kirjoitetaan tiedotusvälineissä sekä rajoittaa
asiallista kertomista seksuaalisuudesta. Pahimmillaan kieltojen pelätään
johtavan kaikkien julkisten homoseksuaalisten tapahtumien estämiseen,
homojen ahdistelemiseen, edistävän suvaitsemattomuutta ja synnyttävän
pelkoa homojen oikeuksia puolustavien keskuudessa.

Syrjintä arkipäivää

Viime
vuosina monissa itäisen Euroopan maissa on kielletty homoseksuaalien
marsseja, tai ne ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin. Kuitenkin
esimerkiksi Ukrainassa homot järjestivät tuomioistuimen kiellosta
huolimatta toukokuussa ensimmäisen pride-marssinsa, ja myös Moldovassa
marssittiin ensimmäistä kertaa.

Syrjintä on muutoinkin
homoseksuaalien arkipäivää useissa Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi City
University Londonin elokuun alussa julkistaman European Social Survey
-tutkimuksen mukaan suvaitsemattomuus homoja kohtaan on lisääntynyt
viime vuosina monessa Itä-Euroopan maissa – eikä lähtötasokaan ole ollut
korkea.

Vaikka EU-maissa homojen oikeuksien takaamisessa ollaan
selvästi edellä, täälläkään homot eivät välty syrjinnältä. EU:n
perusoikeusviraston FRA:n toukokuussa julkistamasta tutkimuksesta
ilmeni, että lähes puolet EU-maiden homoista ja transsukupuolisista
kokee syrjintää tai vainoa suuntautumisensa vuoksi. Lähes neljännes
vastanneista kertoi, että heidän kimppuunsa oli hyökätty tai heitä oli
uhattu väkivallalla viiden viime vuoden aikana.

Kumppaniaan
uskaltaa pitää kädestä julkisella paikalla vain neljännes homo- ja
bimiehistä, lesboilla luku on jonkin verran korkeampi.

Eurooppalaisen
asenneilmaston ristiriidoista kertovat myös vaikeudet homoseksuaalien
oikeuksia parantavien lakien hyväksymisessä. Esimerkiksi Puolassa
rekisteröidyt parisuhteet hyväksyvää lakia on kyllä esitetty, mutta se
ei ole mennyt läpi parlamentissa. Ranskassa puolestaan tasavertainen
avioliittolaki hyväksyttiin huhtikuussa, mutta se jakoi voimakkaasti
kansaa ja johti vastustajien laajoihin protesteihin.

Britannia ykkösenä, Venäjä peränpitäjä

Toukokuussa
julkistetun tutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöjen oikeudet
toteutuvat Euroopassa huonoiten Venäjällä ja parhaiten Britanniassa.

Seksuaalivähemmistöjen
oikeuksia puolustavan Seta-järjestön kattojärjestön ILGA-Euroopan
tutkimuksessa Venäjä sai vain seitsemän prosenttia pisteistä, jotka
kuvaavat homoseksuaalien ja transsukupuolisten oikeuksia ja niiden
toteutumista käytännössä.

Venäjän rinnalla peränpitäjinä olivat Armenia ja Azerbaidzhan, jotka saivat kahdeksan prosenttia pisteistä.

Ykkösmaan
Britannian ILGA-Eurooppa puolestaan katsoo olevan 77-prosenttisesti
tasa-arvoinen. Suomen sijoitus oli 49 maan joukossa 14. ja
tasa-arvoisuutta kuvaava prosenttiluku 47.

EU-maista heikoimmin
sijoittuivat Bulgaria ja Italia 18 ja 19 prosentilla. Niitä korkeammalla
EU:n ulkopuolella ovat muun muassa Albania 38 prosentilla ja Montenegro
27 prosentilla.

ILGA:n raportissa on otettu huomioon sekä
tasa-arvolainsäädäntö että sen toteutuminen, muun muassa se, puututaanko
syrjintään ja vihapuheisiin.

Lisätietoa