Turun hovioikeuden ratkaisu toista hyväksikäyttämällä tehdystä petoksesta
23.8.2013 | OikeusuutisetTHO:2013:2
Törkeä petos
Rikokseen osallisuus – Välillinen tekijä
Tahallisuus – Syyntakeisuus – Erehdys – Tunnusmerkistöerehdys
Asiassa on pidettävä selvitettynä, että A oli osannut hoitaa
yksinkertaiset raha-asiansa asianmukaisesti ja että hän on ymmärtänyt,
että se, joka sitoutuu vastuisiin, myös vastaa niistä. Esitetyn
lääkärintodistuksen mukaan A ymmärtää jossakin määrin tekojensa
seuraamuksia, mutta ei välttämättä ymmärrä niiden lopullisia seurauksia.
Lisäksi suurten rahasummien ja rahan käytön hahmottaminen tuottaa
hänelle ongelmia. Näin ollen on ilmeistä, että A ei tahdostaan
riippumattomista syistä kykene hallitsemaan käytöstään riittävästi
taloudellisissa asioissa. Tämän vuoksi on uskottavaa, että A:lla on
ollut maksuaikomus sitoumuksia tehdessään ja ystävyyssuhteeseen
perustuva luottamus siitä, että B osaltaan myös vastaa tehdyistä
sitoumuksista. A:lla ei siten ole ollut perusteltua aihetta uskoa, että
sitoumuksista aiheutuisi jollekin taloudellista vahinkoa. Tähän nähden
näyttämättä on jäänyt, että A menetellessään syytteessä kerrotuilla
tavoilla olisi toiminut niin hankkiakseen itselleen tai B:lle
taloudellista hyötyä. Näin ollen A ei ole toiminut tahallisesti ja
edellytykset tunnusmerkistöerehdystä koskeva rikoslain 4 luvun 1 §:n
soveltamiseen täyttyvät.
Ottaen huomioon, että D, joka ei ole tuntenut A:ta yhtä hyvin kuin B,
on käsittänyt tämän puutteellisen rahan käytön hahmottamisen ja
ystävyyden arvostamisen, olisi B:nkin tullut tämä ymmärtää ja havaita
oman osuutensa olleen ratkaiseva syytteessä mainittujen tekojen
toteutumiseen. B:n on saamiensa A:n pankkitunnuksien ja ystävyyden
perusteella täytynyt tietää A:n taloudellinen tilanne ja siten jo
sopimuksia ja tilauksia tehtäessä pitänyt ymmärtää, ettei A kykene
niistä vastaamaan. Näin ollen B:n on katsottava tehneen teot A:n
puutteellista toimintakykyä hyväksi käyttäen taloudellisen hyödyn
saamiseksi itselleen salaamalla A:n maksukyvyn, minkä vuoksi
asianomistajayhtiöt ovat kärsineet taloudellista vahinkoa.
Siitä huolimatta, että teot ovat kohdistuneet eri yhtiöihin ja
voitaisiin siten lukea syyksi yksittäisinä petoksina, ne tässä
tapauksessa muodostavat yhden tekokokonaisuuden sen johdosta, että B on
kaikissa teoissa käyttänyt A:ta välikappaleenaan ja teot on tehty lyhyen
ajan sisällä. Mainituista syistä B:n teko osoittaa myös sellaista
suunnitelmallisuutta, että sitä on pidettävä poikkeuksellisen
moitittavana. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen
B on syyllistynyt syytteen mukaisesti törkeään petokseen.