STM: Itsemääräämisoikeuslaki painottaa ennakointia ja rajoitusten käytön vähentämistä

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tavoitteena on
edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ehkäistä
ennalta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja
terveydenhuollossa.

Lakiluonnoksessa painotetaan ennakollisia toimia, kuten
tilaratkaisuja, henkilöstön perehdytystä ja täydennyskoulutusta
sekä itsemääräämistä tukevia työmenetelmiä.

Tavoitteena on luoda
sellaiset toimintatavat, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön
jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin.
Itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä voisi käyttää vain
viimesijaisena keinona, ja niiden käytölle asetettaisiin
yksityiskohtaiset laintasoiset edellytykset.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta säädettävä riittävän
tarkasti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden
rajoittamisesta on säädetty kirjavasti monessa eri laissa.
Ehdotettavilla uusilla säännöksillä pyritään ajantasaistamaan
olemassa olevia säännöksiä rajoitustoimenpiteiden käytöstä
kehitysvammaisten erityishuollossa sekä sääntelemään rajoitusten
käyttöä eräissä sellaisissa tilanteissa, joista säännökset tällä
hetkellä puuttuvat kokonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi
muistisairaiden henkilöiden hoito sekä akuutti- ja
päivystystilanteet.

Uudella lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, ettei
rajoitustoimenpiteitä käytetä mielivaltaisesti. Niiden käyttö olisi
laillista ainoastaan silloin, kun ei enää ole muita keinoja
suojella henkilöä vakavalta uhkalta. Toimenpiteiden pitäisi olla
tarkoitukseensa sopivia ja oikein mitoitettuja, ja aina olisi
valittava mahdollisimman vähän rajoittava keino.

Rajoitustoimenpiteiden toteutuksessa korostetaan erikseen asiakkaan
tai potilaan ihmisarvon kunnioittamista.

Hoidon ja palvelujen toteuttaminen edellyttää arviointia ja
suunnittelua

Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja palvelut
perustuvat vahvan pääsäännön mukaan vapaaehtoisuuteen. Muissa kuin
kiireellisissä tapauksissa rajoitustoimenpiteiden käyttö
edellyttäisi, että henkilön toimintakyvyn olisi arvioitu alentuneen
pysyvästi tai pitkäaikaisesti, ja että hänen hoitonsa ja palvelunsa
olisi yksilöllisesti suunniteltu.

Toimenpiteitä voitaisiin soveltaa muun muassa sellaiseen
kehitysvammaiseen henkilöön, muistisairaaseen tai aivovamman
saaneeseen, jonka toimintakyky on alentunut niin, ettei hän kykene
ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Lisäksi edellytyksenä
olisi, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen
terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden terveyttä
tai turvallisuutta. Säännökset eivät täten koskisi kaikkia
henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut.

Akuutti- ja päivystystilanteissa, kuten sairaalapäivystyksissä,
rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää välttämättömän hoidon tai
palvelujen turvaamiseksi kiireellisissä tapauksissa ilman
arviointi- ja suunnittelumenettelyä.

Lakiluonnoksesta pyydetään sidosryhmien näkemyksiä, ja sitä voi
kommentoida otakantaa-palvelussa

Uutta lainsäädäntöä on valmisteltu STM:n asettamassa työryhmässä
ja virkatyönä heinäkuusta 2010 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti
uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sosiaali- ja
terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden vaatimuksiin sekä
YK:n vammaissopimuksen asettamiin edellytyksiin.

Sidosryhmiä kuullaan lakiluonnoksesta elokuun lopussa, ja
luonnoksesta voi antaa myös kommentteja otakantaa.fi-palvelussa.
Ruotsinkielinen kuulemistilaisuus järjestetään myöhemmin syksyllä.
Laki on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn vuoden 2014
alkupuolella, ja se tulisi voimaan vuoden 2014 loppupuolella.

Lain toimeenpanoon tueksi on valmisteltu toimeenpano-ohjelmaa,
koulutusta ja ohjeistusta, jossa korostetaan erityisesti
ennakointia sekä hoidon ja huolenpidon toteuttamista ilman
rajoitustoimenpiteitä.

Itsemääräämisoikeushankkeen tehtävänanto sisälsi myös sellaisia
kokonaisuuksia, joita koskevat ehdotukset annetaan muussa
yhteydessä. Esimerkiksi oikeuspsykiatristen potilaiden
tutkimuksesta ja hoidosta säädettäisiin erikseen. Myös raskaana
olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumatonta hoitoa
koskevien säännösten tarve arvioidaan erikseen.

Lisätietoa