Komissio ehdottaa Euroopan syyttäjänviraston perustamista EU-rahojen suojaamiseksi petoksilta ja vahvistaa OLAFin toimintaedellytyksiä

Euroopan komissio haluaa perustaa Euroopan syyttäjänviraston, jotta olisi helpompaa saada EU:n verovaroja anastavat rikolliset oikeuden eteen riippumatta siitä, missä maassa he toimivat

Uuden viraston tehtävänä olisi tutkia
EU:n talousarvioon vaikuttavia rikoksia, asettaa tekijät syytteeseen ja
tarvittaessa viedä heidät oikeuteen jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.
Euroopan syyttäjänvirastosta tulisi riippumaton, demokraattisesti
valvottu elin.

Tänään julkistettu ehdotus liittyy komission ajamaan nollatoleranssilinjaan EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia vastaan.

Syyttäjänviraston perustamista koskevan ehdotuksen taustalla on yksinkertainen huomio: kun
kerran unionilla on ”oma” talousarvio, jonka rahoittamiseen kaikki
EU-maat osallistuvat ja jota hoidetaan yhteisten sääntöjen mukaisesti,
sillä on oltava myös omat välineet talousarvionsa suojaamiseksi
tehokkaasti kaikkialla unionissa. EU:n
talousarvion petossuojan ja valvonnan taso vaihtelee tällä hetkellä
suuresti jäsenvaltiosta toiseen, ja myös EU:n talousarvioon
kohdistuvien rikosten perusteella käynnistettyjen syytetoimien
tuloksellisuudessa on melkoisia eroja. Keskimäärin EU:ssa johtaa tuomioon vain 42,3 prosenttia tällaisista syytteistä (ks. liite). Monissa tapauksissa syytettä ei nosteta lainkaan. Tällöin
huijarit, jotka hyödyntävät lainsäädännön porsaanreikiä kansalaisten
verorahojen varastamiseksi, jäävät ilman rangaistusta. Silloinkin
kun EU:n talousarvioon kohdistuvasta rikoksesta nostetaan syyte,
jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka todennäköisesti
syyte johtaa rikostuomioon.

Euroopan
syyttäjänviraston tehtäväksi tulee huolehtia siitä, että jokainen
petosepäily tutkitaan, jotta tekijät tietävät joutuvansa vastuuseen ja
oikeuden eteen, jos he tekevät EU:n talousarvioon kohdistuvan rikoksen. Tällä odotetaan olevan voimakas pelotevaikutus.

EU:n perussopimusten mukaisesti Tanska ei osallistu Euroopan syyttäjäviraston toimintaan. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät nekään osallistu, elleivät ne erikseen päätä niin.

Samaan aikaan Euroopan syyttäjänviraston
perustamisen kanssa komissio esittää muutoksia Eurojustiin
(rikosoikeudellisissa asioissa tehtävää EU-yhteistyötä koordinoiva
virasto) ja antaa tiedonannon EU:n petostentorjuntaviraston OLAFin
hallintotavasta.

Hajautettu, kustannustehokas rakenne

Euroopan syyttäjänvirastolle on tarkoitus luoda hajautettu, kansallisiin oikeusjärjestelmiin integroitu hallintorakenne. Tutkinnasta
ja syytetoimista jäsenvaltioissa vastaavat valtuutetut syyttäjät, jotka
käyttävät kansallista henkilöstöä ja soveltavat kansallista
lainsäädäntöään. Euroopan syyttäjän tehtävänä on koordinoida jäsenmaissa toimivien valtuutettujen syyttäjien toimintaa. Näin
varmistetaan toimintatapojen yhdenmukaisuus kaikkialla EU:ssa, mikä on
välttämätöntä erityisesti valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa. Koska koko viraston rakenne perustuu jo olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen, siitä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Oikeudellinen valvonta jää
kansallisille tuomioistuimille, jotka käsittelevät Euroopan
syyttäjänviraston toimintaa koskevat valitukset ja muutoksenhaut.

Toisaalta
uudessa ehdotuksessa vahvistetaan huomattavasti Euroopan
syyttäjänviraston rikostutkinnan kohteeksi joutuvien henkilöiden prosessuaalisia oikeuksia.

Virasto toimii 10 hengen tiiminä, johon kuuluu Euroopan syyttäjä, neljä apulaissyyttäjää ja viisi valtuutettua syyttäjää. He
sopivat tapausten jakamista koskevista yleisistä säännöistä ja
varmistavat näin saumattoman yhteistyön EU:n ja kansallisen tason
välillä.

Vahvat prosessuaaliset oikeudet

Ehdotuksessa
taataan Euroopan syyttäjänviraston tutkimusten kohteena oleville
henkilöille vahvempi prosessuaalisia eli menettelyllisiä oikeuksia
koskeva suoja kuin nykyisissä kansallisissa oikeusjärjestelmissä. Näihin oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus käännöksiin ja tulkkaukseen, tiedonsaantioikeus, oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja oikeus asianajajaan pidätyksen yhteydessä.

Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevissa säännöksissä varmistetaan prosessuaalisten oikeuksien vahva suoja määrittelemällä lisäksi eräitä muita oikeuksia, joita ei ole vielä yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä. Näihin kuuluvat oikeus vaieta, syyttömyysolettama, oikeus saada oikeusapua sekä oikeus esittää todisteita ja kuulla todistajia.

Lisäksi ehdotuksessa on selkeät ja
yhdenmukaiset säännöt siitä, minkälaisia tutkintatoimenpiteitä Euroopan
syyttäjänvirasto saa käyttää, sekä todisteiden keräämistä ja käyttöä
koskevia säännöksiä.

OLAFin hallinnon tehostaminen ja menettelytakeiden lujittaminen

Komissio
esittää Euroopan syyttäjänviraston perustamisen yhteydessä
petostentorjuntavirasto OLAFin hallinnon tehostamista ja sen
tutkintatoimiin sovellettavien menettelytakeiden lujittamista. Keskeisiä aloitteita on kaksi. Ensinnäkin
ehdotetaan riippumattoman menettelytakeiden valvojan toimen
perustamista OLAFin tutkintatoimien oikeudellisen valvonnan
tehostamiseksi. Toiseksi otettaisiin käyttöön erityinen uusi menettelytae: valvojan
olisi erikseen annettava valtuudet sellaisiin yksityisyyteen puuttuviin
toimenpiteisiin (työpaikalla tehtävä etsintä, asiakirjojen
takavarikointi jne.), joita OLAF voi joutua toteuttamaan EU:n
toimielimissä.

Euroopan syyttäjänviraston perustaminen merkitsee OLAFin roolin muuttumista. OLAF
vastaa kuitenkin jatkossakin hallinnollisista tutkimuksista niillä
aloilla, jotka eivät kuulu Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan. Näihin
kuuluvat EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavat sääntöjenvastaisuudet
sekä EU:n henkilöstön virkavirheet tai rikokset, joilla ei kuitenkaan
ole taloudellisia vaikutuksia.

Sen sijaan
OLAF ei enää tule tekemään hallinnollisia tutkimuksia sellaisista
petoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin
etuihin, sillä nämä rikokset kuuluvat Euroopan syyttäjänviraston
yksinomaiseen toimivaltaan. Jos
OLAF epäilee, että tällaisia rikoksia on tehty, sen on ilmoitettava
tästä Euroopan syyttäjänvirastolle mahdollisimman varhain. Vaikka
OLAF ei enää tee omia tutkimuksia näillä aloilla, se antaa Euroopan
syyttäjänvirastolle pyynnöstä virka-apua (kuten se antaa jo nyt
kansallisille syyttäjille). Nämä
muutokset nopeuttavat tutkintaprosessia ja auttavat välttämään samoja
tapahtumia koskevat päällekkäiset hallinnolliset tutkinnat ja
rikostutkinnat. Näin mahdollisuudet syytetoimien onnistumiseen paranevat.

Seuraavat vaiheet

Asetuksen
voimaantulo edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää ja sen jälkeen
jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä neuvostossa.

Jos neuvostossa ei päästä
yksimielisyyteen, perussopimuksen mukaan ryhmä, johon kuuluu vähintään
yhdeksän jäsenvaltiota, voi sopia keskenään ns. tiiviimmän yhteistyön
aloittamisesta (SEUT-sopimuksen 86 artikla).

Lisätietoa