Euroopan komissio: Uudet maksupalvelusäännöt kuluttajien ja kauppiaiden hyödyksi

Euroopan komissio on hyväksynyt lainsäädäntöpaketin, johon kuuluvat uusi maksupalveludirektiivi ja korttipohjaisten maksutapahtumien siirtohintoja koskeva asetusehdotus

Tarkistettu maksupalveludirektiivi tuo EU:n maksumarkkinoille uusia tärkeitä elementtejä ja parannuksia:

1. Edullisten
   verkkomaksupalvelujen käytöstä tulee helpompaa ja turvallisempaa, koska
   maksupalveludirektiivin soveltamisalaan sisällytetään uusia ns.
   maksutoimeksiantopalveluja. Nämä ovat myyjän ja ostajan pankin välisiä
   palveluja, jotka mahdollistavat edulliset ja tehokkaat sähköiset maksut
   ilman luottokorttia. Näihin palveluntarjoajiin sovelletaan uudistusten
   myötä samoja korkeita sääntely- ja valvontastandardeja kuin kaikkiin
   muihin maksulaitoksiin. Samanaikaisesti pankkien ja kaikkien muiden
   maksupalveluntarjoajien on parannettava verkkomaksutapahtumien
   turvallisuutta ottamalla käyttöön asiakkaan vahva tunnistaminen maksujen
   yhteydessä.

2. Kuluttajansuoja paranee petosten,
   mahdollisen väärinkäytön ja maksuepäselvyyksien varalta (esim.
   kiistanalaiset ja virheellisesti toteutetut maksutapahtumat).
   Kuluttajille koituu luvattomissa korttimaksutapauksissa enintään 50
   euron tappiot (tällä hetkellä ne voivat olla 150 euroa).

3. Ehdotuksella lujitetaan
   kuluttajien oikeuksia toteutettaessa tilisiirtoja ja rahansiirtoja
   Euroopan ulkopuolelle tai suoritettaessa maksuja sellaisen maan
   valuutassa, joka ei ole EU:n jäsenvaltio.

4. Ehdotuksella edistetään uusien
   toimijoiden tuloa markkinoille ja innovatiivisten mobiili- ja
   verkkomaksutapojen kehittämistä Euroopassa, mikä parantaa EU:n
   kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.

Siirtohinta-asetuksella
yhdessä tarkistetun maksupalveludirektiivin kanssa otetaan käyttöön
enimmäismäärät siirtohinnoille, joita veloitetaan kuluttajien pankki- ja
luottokorttipohjaisista maksutapahtumista, ja kielletään lisämaksujen
periminen tämäntyyppisistä korteista. Lisämaksut
ovat ylimääräisiä maksuja, joita jotkin kauppiaat perivät
korttimaksuista, ja niiden periminen on tavallista erityisesti
lentolippujen oston yhteydessä. Kun siirtohinnoille asetetaan katto
kuluttajien maksukorttien osalta, kauppiaille korttimaksutapahtumista
aiheutuvat kustannukset alenevat huomattavasti eikä lisämaksun periminen
ole enää perusteltua.

Siirtymäkaudella, jonka kesto on 22
kuukautta, pankki- ja luottokorttien siirtohintoja koskevaa kattoa
sovelletaan ainoastaan valtioiden rajat ylittäviin maksutapahtumiin eli
silloin, kun kuluttaja käyttää korttiaan toisessa maassa tai kun
kauppias käyttää pankkia toisessa maassa. Siirtymäkauden jälkeen kattoa
sovelletaan myös kansallisiin maksutapahtumiin. Katto asetetaan 0,2
prosenttiin pankkikorttien maksutapahtumien arvosta ja 0,3 prosenttiin
luottokorttien maksutapahtumien arvosta. Kilpailuviranomaiset ovat jo
hyväksyneet nämä enimmäismäärät tiettyjen MasterCard-, Visa- ja Cartes
Bancaires -korttien maksutapahtumien osalta. Korteista, joihin ei
sovelleta kattoa (pääasiassa yrityskortit, jotka on myönnetty
yrityksille ja kolmen osapuolen korttiohjelmille, kuten American Express
ja Diners), kauppiaat voivat periä lisämaksun, tai ne voivat kieltäytyä
hyväksymästä niitä. Tällä tavoin kustannukset, jotka näistä kalliista
korteista aiheutuvat, voidaan siirtää suoraan tällaisten korttien
käyttäjille sen sijaan, että ne lankeaisivat kaikkien kuluttajien
maksettaviksi.

Siirtohinnat
ovat osa kustannuksia, joita kauppiaille aiheutuu korttimaksujen
vastaanottamisesta. Kuluttajat maksavat ne viime kädessä korkeampina
vähittäishintoina. Ne ovat kuluttajille näkymättömiä maksuja, mutta ne
aiheuttavat joka vuosi kymmenien miljardien eurojen laskun kauppiaille
ja viime kädessä kuluttajille. Siirtohinnat vaihtelevat huomattavasti
jäsenvaltioiden kesken, mikä viittaa siihen, ettei niille ole selkeää
perustetta. Näin ollen ne ovat merkittävä este kansallisten
maksumarkkinoiden välillä.

Katon asettaminen siirtohinnoille vähentää
kauppiaille ja kuluttajille aiheutuvia kustannuksia ja auttaa luomaan
EU:n laajuiset maksumarkkinat. Tämän odotetaan myös edistävän
innovointia ja antavan maksupalveluntarjoajille paremman mahdollisuuden
tarjota uusia palveluja.

Lisätietoa