Helsingin HaO ei pitänyt riippumattoman psykiatrin kuulemista mielenterveysasiassa tarpeellisena, mutta arvioi asiassa käytetyn lääkärin esteettömyyttä

Helsingin HAO: Mielenterveysasia
Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito
Hoidon jatkaminen
Hoitavaan sairaalaan nähden ulkopuolisen psykiatrisen arvion tarpeellisuus
Arvion riippumattomuus

…Hallinto-oikeus katsoo, että EIT:n asiassa X v. Suomi antamaa tuomiota
ja siinä tarkoitettua objektiivisuusvaatimusta ei voida tulkita siten,
että potilaan oikeuksien turvaaminen vaatisi aina ennen hoidon
jatkamista koskevan päätöksen tekemistä mielenterveyslaissa säädetyn
menettelyn lisäksi hoitoa antavaan sairaalaan nähden ulkopuolisen
lääketieteellisen arvion hankkimista tai tilaisuuden varaamista siihen.
Tapauksen olosuhteilla on tässä yhteydessä merkitystä. Kysymys on
tapauskohtaisesta harkinnasta, jossa potilaan esittämälle pyynnölle on
yhtenä asian arviointiin vaikuttavana seikkana annettava merkitystä
harkittaessa sitä, onko mainitunlaisen arvion hankkimista pidettävä
tarpeellisena.
Hallinto-oikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa
sairauskertomuksessa ja tarkkailulausunnossa potilaan terveydentilasta
ja hoidon tarpeesta esitettyjen tietojen luotettavuutta tai
objektiivisuutta ei ole ilmennyt aihetta pitää kyseenalaisena. Mainittua
selvitystä voidaan pitää myös riittävänä. Potilas ei ole myöskään
pyytänyt ulkopuolisen lääketieteellisen arvion hankkimista. Tämän vuoksi
hallinto-oikeus arvioi, että tässä asiassa ei sinänsä olisi ollut
välttämätöntä viran puolesta varata potilaalle hänen oikeuksiensa
turvaamiseksi tilaisuutta saada ulkopuolinen arvio hoidon
jatkamisedellytyksistä, joskin näin on luonnollisesti voitu menetellä.
– – –
Hallintoviranomainen on siis noudattaen ministeriön
menettelytapaohjetta hankkinut arvion toisen sairaalan palveluksessa
olevalta psykiatrian erikoislääkäriltä, joka on tavattuaan potilaan
13.3.2013 antanut samana päivänä lausunnon. Tällaisen sairaalaan nähden
ulkopuolisen lausunnon hankkiminen ei hallinto-oikeuden mielestä sinänsä
ole ollut välttämätöntä tässä asiassa. Kun se tosiasiassa on hankittu
ja otettu huomioon päätöksenteossa, on hallinto-oikeuden varmistettava,
että lausuntoa ei ole hankittu menettelyvirhettä merkitsevällä tavalla.

Hallinto-oikeus katsoo, että toisessa sairaalassa työskentelevää
psykiatrian erikoislääkäriä voidaan lähtökohtaisesti pitää sellaisena
riippumattomana tahona, jota tarkoitetaan X v. Suomi –tuomiossa
oikeuskäytäntöviittauksineen. Nyt kysymyksessä oleva lausunto on myös
arviona ajankohtainen, koska se perustuu potilaan mielenterveydelliseen
tilanteeseen hoidon jatkamispäätöstä edeltävänä päivänä.

Käsillä olevassa asiassa kyseisen lausunnon on laatinut sama lääkäri,
joka oli noin kolme kuukautta aikaisemmin Peijaksen sairaalassa
määrännyt potilaan mielenterveyslain perusteella tahdostaan
riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Tämä tahdosta riippumaton
hoitojakso ei ole keskeytynyt potilaan siirtyessä Kellokosken
sairaalaan. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella on katsottava,
että lausunnon antanut lääkäri ei ole osallistunut kyseisen potilaan
hoitoon Kellokosken sairaalassa.

Asiassa hankittua lausuntoa ei voida nyt kyseessä olevissa
olosuhteissa pitää EIT:n tuomiossa X v. Suomi tarkoitettuna
riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan arviona, vaan asian
ratkaisemista varten hankittuna muuna selvityksenä. Kun riippumattoman
ulkopuolisen asiantuntijan arvion hankkiminen ei edellä todetun
mukaisesti ole ollut nyt kyseessä olevassa tapauksessa välttämätöntä, ei
hallinto-oikeudelle alistettua päätöstä ole aihetta jättää
vahvistamatta ulkopuolisen asiantuntijan arvion puuttumisen vuoksi.

Hankittu lausunto on otettu huomioon tarkkailulausuntoa ja
hoitoonmääräämispäätöstä tehtäessä. Lausunnon antanut psykiatrian
erikoislääkäri ei ole antaessaan laissa sääntelemättömän
lääkärinlausunnon ollut viranomais­asemassa tai hoitanut julkista
hallintotehtävää. Lausunnolla ei myöskään voida katsoa olleen
tarkkailulausunnon ja hoitoonmääräämispäätöksen tekemiseen sellaista
vaikutusta, jonka perusteella lausunnon antajan olisi katsottava muutoin
osallistuneen asian käsittelyyn hallintolain 27 §:n 2 momentissa
tarkoitetulla tavalla. Hallintolain esteellisyyssäännökset eivät siten
voi tulla sovellettaviksi lausunnon antajaan eikä lausunnon huomioon
ottaminen potilaan terveydentilaa koskevana muuna selvityksenä
tarkkailulausuntoa ja hoitoonmääräämispäätöstä tehtäessä ole merkinnyt
menettelyvirhettä päätöksenteossa.

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys (5 – 3).

Helsingin HAO 4.6.2013 13/0427/2