Euroopan komissio suosittaa ryhmäkanteiden sallimista oikeussuojan parantamiseksi

Euroopan komissio on tänään antanut suosituksen yhteisten periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin EU-maissa

Suosituksen
tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten suojaa EU:n
lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan. Periaatteiden
soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista.

Suosituksen
avulla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioissa on käytössä
kollektiivisia oikeussuojakeinoja johdonmukaisesti kautta linjan,
kuitenkin niin, että oikeussuojajärjestelmien yhdenmukaistaminen ei ole
tarpeen. Kansallisia oikeussuojakeinoja olisi voitava soveltaa kaikilla
niillä aloilla, joilla henkilöillä ja yrityksillä on EU:n lainsäädäntöön
perustuvia oikeuksia. Näitä aloja ovat muun muassa kuluttajansuoja,
kilpailu, ympäristönsuojelu ja rahoituspalvelut. Oikeussuojan
saatavuuden parantamisen lisäksi suosituksella pyritään varmistamaan,
että jäsenvaltioissa on käytössä riittävät oikeusmenettelyä koskevat
takeet, jotta vältytään perusteettomilta oikeudenkäynneiltä.

Suositus täydentää ehdotusta direktiiviksi kilpailuoikeuden rikkomisen johdosta nostetuista
vahingonkorvauskanteista. Suositus koskee yleisten
oikeussuojajärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioissa, kun taas
direktiivillä pyritään helpottamaan korvauksen saamista
kilpailusääntöjen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta jäsenvaltioissa
käytössä olevin keinoin (ks. IP/13/525, MEMO/13/531).
Direktiivi jättää jäsenvaltioiden harkittavaksi, ottavatko ne käyttöön
kollektiivisia oikeussuojakeinoja kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen
täytäntöönpanon tueksi.

Keskeiset suositukset

Komission
suosituksessa kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että
niillä on käytössään kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva
kansallinen järjestelmä. Näiden järjestelmien olisi perustuttava yhteisiin eurooppalaisiin periaatteisiin:

• Kansallisissa
  oikeussuojajärjestelmissä olisi sallittava, että jos yksi ja sama
  laiton toiminta aiheuttaa vahinkoa suurelle joukolle ihmisiä,
  yksityishenkilöt tai yhteisöt voivat nostaa kieltokanteen, jolla haetaan tuomioistuimelta määräystä lopettaa kyseinen toiminta, tai vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haetaan korvausta toiminnasta aiheutuneesta vahingosta.

• Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että niiden käytössä olevat kollektiiviset oikeussuojamenettelyt ovat oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita, ja että ne eivät ole niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

• Kollektiivisten oikeussuojamenettelyjen olisi pääsääntöisesti perustuttava ns. opt-in-periaatteeseen,
  jonka mukaan ryhmäkanteeseen osallistuminen edellyttää ryhmän jäsenten
  nimenomaista suostumusta. Tähän periaatteeseen lain tai tuomioistuimen
  päätöksen nojalla tehtävät poikkeukset olisi perusteltava erikseen
  moitteettomaan oikeudenkäyttöön liittyvin syin. Vastaavasti olisi
  huolehdittava siitä, että henkilöt, jotka saattaisivat haluta liittyä
  ryhmäkanteeseen, saavat siitä tiedon.

• Komissio suosittaa voimakkaiden menettelyyn liittyvien takeiden
  käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, ettei kollektiivisen
  oikeussuojajärjestelmän väärinkäyttöön ole yllykkeitä. Tästä syystä
  esimerkiksi lakimiesten provisiopalkkioita ei pitäisi sallia. Lisäksi kantajia edustavien yhteisöjen on oltava voittoa tavoittelemattomia,
  jotta varmistetaan, että ne ajavat toiminnallaan vahinkoa kärsineiden
  henkilöiden etuja. Perusteettomia oikeudenkäyntejä voidaan ehkäistä myös
  kieltämällä suhteettoman suuret, ns. rankaisevat vahingonkorvaukset,
  jotka ovat yleensä lisäyllyke ryhmäkanteiden nostamiseen. Toisaalta
  kaikille kantajille olisi maksettava täysi korvaus sen jälkeen kun
  tuomioistuin toteaa, että heidän korvausvaatimuksensa on oikeutettu.

• Keskeinen asema kollektiivisessa oikeussuojamenettelyssä olisi oltava tuomarilla,
  jonka tehtävänä on käsitellä asia tehokkaasti ja olla valppaana
  mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi. Komissio ei pyri siihen, että
  ryhmäkanteen toteuttaminen ulkopuolisella rahoituksella kiellettäisiin
  kokonaan, mutta eturistiriitojen välttämiseksi se suosittaa, että
  tällaisille rahoitusjärjestelyille asetetaan erityisesti avoimuuteen
  liittyviä ehtoja.

• Komissio suosittaa myös vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä edellyttäen, että kumpikin osapuoli suostuu siihen vapaaehtoisesti.

Mitä seuraavaksi? Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan suositetut toimenpiteet kahden vuoden kuluessa.
Viimeistään kahden vuoden kuluttua suosituksen voimaantulosta komissio
arvioi tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja pohtii,
tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi.

Lisätietoa