OM: Säätiöiden perustamista ja toimintaa halutaan helpottaa ja avoimuutta lisätä

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uuden säätiölain säätämistä nykyisen vuodelta 1930 olevan lain tilalle

Tavoitteena on kehittää säätiöiden
toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa siten, että
säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja
ennakoitavalla tavalla.

Lähipiirin suosiminen kiellettäisiin

Työryhmä haluaa selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä
toimiville erityisiä taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää
miltään osin voisi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.

Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määritelmää selkeytettäisiin ja
laajennettaisiin nykyisestä. Lähipiiriin kuuluisivat muun muassa säätiön
hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja
tilintarkastaja sekä näiden lähisukulaiset. Myös edellä mainittujen
määräysvallassa olevia yhteisöjä pidettäisiin lähipiiriin kuuluvina.
Lisäksi säätiön työntekijät luettaisiin lähipiiriin. Voimassa olevassa
laissa lähipiiriin kuuluvat vain säätiön perustaja ja toimihenkilöt.

Lähipiirisääntelyyn ehdotetuilla muutoksilla halutaan lisätä
luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä. Sellaisiin
ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden säännöissä nykyisin
sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovellettaisiin lähipiirin
taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen vuodesta 2035
alkaen.

Säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä selkeytettäisiin.
Sallittua olisi liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä
määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi.
Liiketoiminnan tuotto olisi käytettävä säätiön tarkoituksen
edistämiseen.

Työryhmä ehdottaa, että säätiön perustamista helpotettaisiin muun
muassa silloin, kun perustajia on useita. Säätiön rekisteröintivaihetta
yksinkertaistettaisiin. Perustajille myös tarjottaisiin uusia keinoja
säätiön hallinnon ja valvonnan järjestämiseen. Hallinnon helpottamiseksi
säätiölakia yhtenäistettäisiin yhteisölainsäädännön kanssa.

Säätiöiltä ei vaadittaisi 25 000 euron vähimmäispääomaa, kuten
voimassa olevassa laissa. Sen sijaan edellytettäisiin, että säätiön
pääoma riittää perustamista seuraavien kolmen vuoden ajan. Tämän vuoksi
perustajien pitäisi laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio kolmelle
ensimmäiselle vuodelle.

Säätiön olisi laadittava sijoitustoiminnastaan suunnitelma, jonka
noudattamista tilintarkastaja tarkastaisi. Kaikilla säätiöillä olisi
oltava vähintään yksi tilintarkastaja.

Säätiöiden toimintamahdollisuuksia lisättäisiin keventämällä tai
poistamalla erilaisia muodollisia rajoituksia. Lisäksi säätiön perustaja
voisi säätiön säännöissä määritellä yhtäältä lakia täydentävistä
valvonta- ja oikeussuojakeinoista ja toisaalta joiltakin osin poiketa
laissa säädetyistä rajoituksista, jotka koskevat esimerkiksi säätiön
tarkoituksen muuttamista, sulautumista ja purkamista. Nämä muutokset
helpottaisivat säätiömuodon käyttöä heikentämättä säätiön sidosryhmien
asemaa.

Laissa säänneltäisiin nykyistä selvemmin myös sellaisista
toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja
koulutuspalveluita. Tämä lisäisi säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös
julkisen sektorin toiminnoissa.

Avoimuutta ja valvontaa parannettaisiin

Säätiön toiminnan avoimuutta parannettaisiin siten, että
toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä olisi annettava nykyistä
yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön rahavirroista sekä lähipiirin kanssa
tehdyistä toimista. Avoimuuden lisääminen helpottaisi säätiön valvontaa
niin viranomaisten kuin säätiön sidosryhmien toimesta.

Säätiöiden valvonnasta vastaisi edelleen Patentti- ja
rekisterihallitus. Valvonnan tehostamiseksi työryhmä ehdottaa
viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden poistamista säätiölaista.
Säätiövalvonnan kustannukset katettaisiin perimällä säätiöiltä
valvontamaksua, jonka suuruus määriteltäisiin erillisessä laissa.

Työryhmän ehdottamat uudistukset johtaisivat säätiöiden toiminnan
tehostumiseen ja voisivat jossain määrin lisätä säätiöiden perustamista.
Osa voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön muodossa harjoitetusta
toiminnasta saattaisi siirtyä säätiömuotoiseksi.

Toisaalta säätiömuotoa
koskevat erityisvaatimukset rajoittaisivat säätiömuodon käyttämistä
silloin, kun tarkoituksena on harjoittaa pääosin yritystoimintaa tai
järjestötoimintaa.

Ehdotetuista uudistuksista aiheutuisi jonkin verran uusia
kustannuksia säätiöille. Työryhmä ei ole arvioinut verotukseen liittyviä
kysymyksiä.

Lisätietoa