OM: Lapsiystävällisen huoltoriitojen sovittelukokeilun tulokset erinomaiset

Käräjäoikeuksista saadut kokemukset lasten huoltoriitojen uudenlaisesta asiantuntija-avusteisesta sovittelusta ovat erinomaiset. Sovittelussa, jossa tuomarin apuna toimii psykologi tai sosiaalityöntekijä, sovintoon päästiin valtaosassa juttuja

Myös riidan ratkaisu nopeutui oikeudenkäyntiin
verrattuna. Kokeilua seurattiin Helsingin, Espoon, Oulun ja
Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa vuosina 2011 – 2012. Kokeilu on
edelleen käynnissä.

Kahden ammattikunnan edustajan työskentely työparina sujui hyvin ja
toi sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Tulokset osoittavat, että
sovittelun avulla voidaan hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen
asemaa oikeudenkäytössä.

– Tarkoitus on, että oikeusministeriö antaa syksyllä hallituksen
esityksen asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun
vakinaistamisesta koko maahan. Esitys liittyy oikeudenhoidon
uudistamisohjelman tavoitteeseen edistää oikeusasioiden sujuvaa
käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon kokonaiskestoa. Pidän erittäin
tärkeänä, että lasten asemaa oikeudenhoidossa parannetaan ja että
lakihanke saadaan eteenpäin mahdollisimman pikaisesti, sanoo
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kokeilu on vahvistanut, että sovittelun onnistumisen kannalta on
olennaista saada käräjäoikeuksiin päteviä asiantuntija-avustajia, sillä
suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin
vaikeita.

Kokeilu osoitti, että uudelle menettelylle on tarvetta. Sovittelussa
käsiteltyjen juttujen osuus kaikista huoltoriidoista oli seuranta-aikana
33-70 prosenttia. Seuranta-aikana saavutettiin kokonaissovinto tai
osasovinto noin 77 prosentissa sovitteluun edenneistä jutuista.
Sovittelu päättyi tuloksettomana noin 23 prosentissa tapauksia.
Runsaassa neljäsosassa tehtiin ensin määräaikainen kokeilusopimus.

Riidan käsittely sovittelussa oli nopeampaa kuin oikeudenkäynnissä.
Huoltoriidan oikeudenkäynti kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta, kun
sovittelun mediaanikesto sovittelun vireille tulosta sen lopettamiseen
oli noin 2,5 kuukautta. Ensimmäinen sovitteluistunto järjestettiin
keskimäärin 1,5 kuukaudessa sovittelun vireille tulosta. Suurin osa
jutuista saatiin sovituksi yhdessä istunnossa.

Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä
tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää
tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti.
Onnistuneet sovittelut vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen
myötä asiakkaan oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia.
Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten sosiaalitoimelle tekemiä
olosuhdeselvityspyyntöjä.

Valtaosa vanhemmista oli kyselyn
perusteella tyytyväisiä sovitteluun. Myös lakimiesavustajien antama
palaute oli pääosin myönteistä.

Vanhempien sovinto edistää monin tavoin lapsen hyvinvointia ja turvaa
yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen yhteydenpidon
kumpaankin vanhempaan. Vanhempien välisten ristiriitojen lieveneminen
edistää toimivaa yhteistyövanhemmuutta.