OM: Uusi yhdistelmävankeus toisi mahdollisuuden liittää vankeusjakso pitkiin ehdollisina tuomittuihin rangaistuksiin

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa mahdollisuutta liittää pitkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin lyhyt ehdoton vankeusjakso

Rikoslakiin lisättävä uusi rangaistuslaji olisi
nimeltään yhdistelmävankeus, joka koostuisi pidemmästä ehdollisen
vankeuden osasta ja lyhyemmästä ehdottoman vankeuden osasta.

Tavoite kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin
ehdollisiin tuomioihin voitaisiin yhdistää lyhyt ehdoton rangaistus, on
mainittu hallitusohjelmassa. Taustalla on osaksi arvostelu, jota
julkisuudessa on ajoittain kohdistettu ehdollisina tuomittuihin
vankeusrangaistuksiin.

Työryhmän mielestä nykyinen seuraamusjärjestelmä ei ole siltä osin
onnistunut, että siirtyminen pitkästä ehdollisesta rangaistuksesta
samanpituiseen ehdottomaan rangaistukseen merkitsee varsin jyrkkää
porrasta muuten vähittäin ankaroituvassa rangaistusjärjestelmässä.
Ehdotetun yhdistelmävankeuden tavoitteena on, että rangaistukset
ankaroituisivat vastaavalla tavalla asteittain kuin rikosten
moitittavuus kasvaa.

Työryhmä ehdottaa joustoa nykyjärjestelmään kahdessa suhteessa.
Tyyppitilanne koskisi nykyisiä yli vuoden ja enintään kahden vuoden
vankeusrangaistuksia rikoksessa, joka tuomioistuimen arvion mukaan olisi
rajatapaus ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. Tällaisessa
tilanteessa tuomioistuin voisi tuomita yhdistelmävankeutta, jossa
pitkään ehdolliseen vankeuteen liitettäisiin lyhyt (14 vuorokautta – 3
kuukautta) ehdoton vankeus. Edellytyksenä olisi, että ehdollinen vankeus
oheisseuraamuksineen olisi selvästi riittämätön rangaistus.

Yhdistelmävankeuteen sisältyisi siis aina ehdotonta vankeutta, jota
ei voitaisi tuomita yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena.

Eräissä harvinaisissa tilanteissa joustoa voitaisiin käyttää myös
kahta vuotta pidempien vankeusrangaistusten yhteydessä, jotka nykyisin
on tuomittava kokonaan ehdottomina. Yli kahden mutta enintään kolmen
vuoden vankeusrangaistus voitaisiin tuomita yhdistelmävankeutena, jossa
ehdottoman vankeuden pituus vaihtelisi kolmesta kuukaudesta vuoteen.
Edellytyksenä olisi, että yhdistelmävankeuden tuomitseminen olisi
erityisen perusteltua laissa jo nykyisin mainittujen lieventämis- tai
kohtuullistamisperusteiden nojalla eikä rikoksen vakavuus, tekijän
syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus edellyttäisi ehdottomaan
vankeuteen tuomitsemista.

Lieventämisperusteita ovat esimerkiksi rikoksen tekemiseen johtanut
huomattava painostus ja tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu
sovinto. Kohtuullistamisperusteita ovat esimerkiksi tekijän korkea ikä
ja rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika.

Työryhmän arvion mukaan osassa rikoksista, joista nykyisin on
tuomittu ehdollista vankeutta oheisseuraamuksineen mutta joissa on oltu
hyvin lähellä ehdottoman vankeuden tuomitsemista, tuomittaisiin jatkossa
ehdollisen vankeuden lisäksi ehdotonta vankeutta. Toisaalta osa
nykyisin tuomittavista ehdottomista vankeuksista tuomittaisiin jatkossa
ehdollisen ja ehdottoman vankeuden yhdistelmänä. Ensisijaisena
kohderyhmänä olisivat vakavista rikoksista pitkiin ehdottomiin
vankeusrangaistuksiin tuomittavat ensikertalaiset.

Työryhmä ei ollut mietinnöstään täysin yksimielinen. Jäseninä olleet
oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston virkamiehet suhtautuvat
ehdotettuun uudistukseen varauksellisesti. He katsovat, että ehdotukset
aiheuttavat eräitä ongelmia ja huolenaiheita kuten hämärtävät
seuraamusjärjestelmän selkeyttä ja lisäävät seuraamusten
täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoa