Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Julkisen oikeusavun palvelujen tarjonnassa ja asiakasrakenteessa suuria alueellisia eroja

Oikeusapupalveluja on viime vuosina keskitetty yhä voimakkaammin kasvukeskuksiin yhdistämällä pienempiä oikeusaputoimistoja suurempiin

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on tutkittu julkisen oikeusavun kohdentumista. Analyysissa tarkastellaan, miten oikeusapu jakautuu siihen oikeutettujen kesken, mitä asioita oikeusapulain nojalla hoidetaan ja mitä toimenpiteitä niiden käsittelyyn käytetään. Huomioita on kiinnitetty myös oikeusapukentän rakennemuutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Analyysiin on sisällytetty soveltuvin osin ajallista ja alueellista näkökulmaa. Aineistona ovat oikeusavun tilastomateriaali ja oikeusaputoimistojen henkilökunnan haastatteluja.

Oikeusaputoimistojen yleisessä asiakasrakenteessa ei suuria muutoksia – ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden määrä kasvanut

Vuonna 2012 julkisista oikeusaputoimistoista oikeusapua saaneiden asiakkaiden keski-ikä oli 45 vuotta. Perhesuhteittain tarkasteltuna kolme neljäsosaa oikeusapuhakemuksista tuli yksinasuvilta ja vajaa viidennes avioliitossa olevilta. Ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden osuus asiakaskunnasta on kasvanut, mikä on osaltaan lisännyt toiminnan haastavuutta. Oikeusaputoimiston asiakkaaksi päädytään pääsääntöisesti muiden viranomaisten ohjaamina, tuttujen/ystävien neuvosta tai internetistä löydetyn tiedon perusteella.

Suurin osa julkisten oikeusaputoimistojen asiakkaista saa oikeusapua korvauksetta ja heidän osuus kaikista asiakkaista on ollut viime vuosina noin kaksi kolmasosaa. Osakorvauksella oikeusapua saavien osuus on viime vuosina ollut noin kolmannes, ja täyden korvauksen oikeusaputoimiston palveluista maksaa noin joka kymmenes asiakas.

Oikeusaputoimistojen jonotusajat ovat hieman pidentyneet viime vuosina. Vuonna 2012 keskimääräinen jonotusaika oli 14 päivää, kun se vuonna 2008 oli 11,5 päivää. Pisimmät jonotusajat olivat vuonna 2012 Helsingin ja lyhimmät Turun oikeusapupiirissä.

Julkisten oikeusaputoimistojen asiamäärät laskussa

Suurin osa julkisissa oikeusaputoimistoissa käsitellyistä asioista on perhe-, perintö- tai rikosoikeudellisia asioita. Neuvo on oikeusaputoimistojen yleisin toimenpide. Seuraavaksi yleisimmät ovat asiakirjanlaadinta ja tuomioistuinkäsittely. Kaiken kaikkiaan yksittäisistä toimenpiteistä yleisin on perunkirjoituksen tekeminen. Vuonna 2012 niitä oli yli kymmenes kaikista toimenpiteistä.

Julkisissa oikeusaputoimistoissa käsitellyt asiat ovat laskeneet viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2000 käsiteltyjen asioiden määrä oli noin 56 000, vuonna 2008 noin 52 000 ja vuonna 2012 noin 44 600. Viimeisen vuoden aikana asiamäärät ovat laskeneet jokaisessa oikeusapupiirissä. Asiamäärien lasku voidaan pitkällä aikavälillä paikallistaa osakorvausasiakkaisiin, joiden absoluuttimäärät ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen. Heidän suhteellinen osuutensa oikeusavun asiakkaista on vähentynyt samaan aikaan vajaat kymmenen prosenttia. Sen sijaan vuoden 2012 asiamäärien lasku paikallistuu voimakkaimmin ilman korvausta oikeusapua saaviin asiakkaisiin. Yleinen asiamäärien lasku ei ole vaikuttanut merkittävästi asia- ja toimenpiderakenteeseen.

Henkilöstövähennykset ja toimistojen yhdistymiset asiamäärien laskun taustalla

Merkittävimmiksi syiksi asiamäärien laskuun voidaan nähdä oikeusaputoimistojen henkilöstövähennykset ja toimistojen yhdistymiset. Vuosien 2008 ja 2012 välillä oikeusaputoimistojen henkilökunnasta on vähentynyt yhteensä 53,2 henkilötyövuotta. Oikeusavustajien määrä on vähentynyt 17,7 ja kansliahenkilökunnan 35,5 henkilötyövuotta. Suurin osa tästä on hoidettu luonnollisen poistuman kautta henkilökunnan eläköityessä tai lähdettyä muusta syystä oikeusaputoimistojen palveluksesta.

Oikeusaputoimistojen määrä on puolestaan laskenut vuosien 2008–2013 välillä 60 toimistosta 34 toimistoon. Yhdistymisissä pienimpiä toimistoja on pääsääntöisesti yhdistetty lähimpään suureen toimistoon. Toimistojen yhdistymiset ovat toisinaan luoneet esteellisyystilanteita, jolloin asiakkaita on jouduttu ohjaamaan muihin oikeusaputoimistoihin tai yksityisille avustajille. Edunvalvontapalveluiden siirtyminen oikeusaputoimistojen alaisuuteen ei sen sijaan ole lisännyt esteellisyyksiä niin paljon kuin ennen muutosta uskottiin.

Oikeusapupiirien välillä monenlaisia eroja

Julkisten oikeusaputoimistojen käsittelemien asioiden määrän lasku on viime vuosina ollut jyrkintä Helsingin ja Kouvolan oikeusapupiireissä. Vaikka suurin osa julkisissa oikeusaputoimistoissa käsitellyistä toimeksiannoista on edelleen perhe-, perintö- tai rikosoikeudellisia asioita, asiaryhmien suhteelliset osuudet eroavat hieman oikeusapupiiristä riippuen: väestöpohjaltaan iäkkäimmissä piireissä (Itä-Suomi, Rovaniemi) käsitellään suhteellisesti enemmän perintöasioita ja eteläisimmissä piireissä enemmän perhe- ja rikosasioita. Oikeusapupiirien välillä on myös eroja korvausosuuksien suhteellisessa jakautumisessa. Vuonna 2012 yleisimmin oikeusapua saatiin korvauksetta Helsingin piirissä, kun taas suhteellisesti eniten täyden korvauksen asiakkaita oli Itä-Suomen piirissä. Pääkaupunkiseudulla täyden korvauksen asiakkaita ei juuri ole, kun taas Itä-Suomen ja Rovaniemen piirissä heitä on lähes joka viidennes asiakas. Ilman korvausta apua saavilla asiakkailla on enemmistönä avioliitto- ja perheasioita sekä rikosasioita, kun taas täyden korvauksen asiakkaat ovat yliedustettuina perintöasioissa.

Oikeusapupalvelujen tiivistyminen on nostanut keskustelua erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien toimistojen osalta. Huolta on herättänyt, että toimistojen eläköityvän henkilökunnan tilalle ei palkata uusia työntekijöitä ja että yhä useampi toimisto katoaa harvemmin asutuilta seuduilta. Samoja seutuja uhkaa usein myös muiden julkisten palveluiden sekä yksityisten lakiasiantoimistojen näivettyminen. Tilannetta helpottamaan oikeusministeriö on lisännyt oikeusavun sähköisen palvelun mahdollisuuksia. Muutamassa oikeusaputoimistossa asiakas voi olla yhteydessä oikeusavustajaan muun muassa videokuvan välityksellä.

Yksityisille avustajille tehtyjen oikeusapupäätösten osuus lievässä kasvussa

Yksityisille avustajille tehtävien oikeusapupäätösten määrä pysyi ennallaan verrattuna pariin edelliseen vuoteen. Kuitenkin niiden suhteellinen osuus kaikista oikeusapupäätöksistä on kasvanut noin neljä prosenttia 2000-luvun lopun vuosista. Yhdistettynä oikeusaputoimistojen yleiseen asiamäärien laskuun voidaan olettaa, että julkisen oikeusavun asiakkaista yhä suurempi osa on saanut oikeusapua yksityisen avustajan kautta julkisen oikeusavustajan sijaan. Noin neljännes vuonna 2012 yksityisille tehtyjen oikeusapupäätösten perusteella oikeusapua saanut henkilö asui pääkaupunkiseudulla. Noin kaksi kolmasosaa yksityisille tehdyistä päätöksistä liittyi rikosasioihin. Loput jakautuivat pääosin avioliitto- ja perheasioiden, perinteisten siviiliasioiden ja muut asiat -kategorian kesken. Yksityisten hoitamissa tapauksissa asiakas sai oikeusavun keskimääräistä useammin korvauksetta verrattuna oikeusaputoimiston käsittelemiin tapauksiin.

Lisätietoa

Oikeusministeriön asiaa koskeva tiedote: Oikeusapupalvelut säilyvät, vaikka hallintoa keskitetään