Tasa-arvovaltuutettu: Listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiö -direktiivi

Tasa-arvovaltuutettu on antanut direktivistä lausunnon eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnon asiasta. Direktiivi tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2015

Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että listayhtiöiden hallitusten
sukupuolikiintiö -direktiivi kuuluu samaan jatkumoon kuin naisten
ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) jo
olevat tasa-arvon edistämis- ja kiintiösäännökset ja pitää
ehdotusta ja sen tavoitetta sen vuoksi kannatettavana.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on, että aliedustettua sukupuolta
on hallituksessa 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (julkisten
yritysten osalta vuoteen 2018 mennessä). Tavoitteen saavuttamiseksi
yhtiöiden on tehtävä nimitykset ehdokkaiden pätevyysvertailun
perusteella ennalta määriteltyjen kriteerien avulla. Etusija
valinnassa annetaan aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos tämä
on yhtä pätevä eikä toisen sukupuolen edustaja ole tehtävään
sopivampi.

Yhtiöiden on annettava valitsematta jääneen ehdokkaan pyynnöstä
tiedot valinnan pätevyysvaatimuksista, vertailusta tai muista
seikoista, jotka johtivat valintaan. Jos valitsematta jäänyt
aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas osoittaa olleensa yhtä
pätevä, yhtiön on osoitettava,että em. menettelyä ei ole
rikottu.

On kannatettavaa, että hallituksen jäsenten valintakriteereihin
ja ehdokasasetteluun kiinnitetään enemmän huomiota valinnan
läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja valintaprosessin laadun
parantamiseksi. Direktiiviehdotuksessa säädetty menettely voi
kuitenkin olla ongelmallinen sen kannalta, miten hallitusjäsenet
nykyisin valitaan. Hallituksen jäsenten valintaa ei voi rinnastaa
tavalliseen työhönottotilanteeseen eikä ansioituneisuutta
hallitustehtävässä voi aina arvioida samojen, ennalta määrättyjen
kriteerien perusteella.

Direktiiviehdotuksen mukaan yhtiöiden on annettava vuosittain
toimivaltaisille kansallisille viran-omaisille tiedot johtokuntien
sukupuolijakaumasta ja tiedot toimenpiteistä, joita on toteutettu
tavoitteen saavuttamiseksi ja julkaisemaan ne. Lisäksi ne
julkisesti noteeratut yhtiöt, jotka eivät saavuta yhtiöön toimivaan
johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä koskevaa tavoitetta tai
eivät toteuta toimivaan johtoon kuuluvia johtokunnan jäseniä
koskevaa sitoumustaan, velvoitetaan esittämään syyt tähän.
Yhtiöiden on myös kuvailtava, mitä toimenpiteitä ne ovat
toteuttaneet tai aikovat toteuttaa saavuttaakseen tavoitteet tai
toteuttaakseen sitoumuksensa tulevaisuudessa.
Direktiiviehdotuksessa ei ole määritelty, mille viranomaisille tai
elimille tiedot annettaisiin.

Kansallisten tasa-arvoelinten tulisi direktiiviehdotuksen 5
artiklan 4 kohdan mukaan olla toimivaltaisia myös julkisesti
noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman
tasapainottamisen edistämisessä, analysoinnissa, seurannassa ja
tukemisessa. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että tasa-arvovaltuutetun
tehtävä on voimassa olevan lain mukaan seurata naisten ja miesten
tasa-arvon toteutumista yleisesti yhteiskuntaelämän eri aloilla.
Nykyisillä henkilöstöresursseilla seurantaa voidaan kuitenkin
toteuttaa vain hyvin yleisellä tasolla. Direktiiviehdotuksen
käsittelyn yhteydessä on selvitettävä, mitä em. säännös
tarkoittaisi tasa-arvovaltuutetun toimivallan kannalta.

Direktiiviehdotus velvoittaisi jäsenvaltiot määräämään säännöt
seuraamuksista, joita sovelletaan, jos direktiiviä rikotaan. Näiden
seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että tavoitteen toteuttamiseksi
kiintiösääntelyyn tulisi liittää tehokas valvonta- ja
sanktiojärjestelmä. Sen vuoksi voidaan kysyä, olisivatko
U-kirjelmässä ehdotetut poikkeaman julkistaminen ja huomautus
riittäviä seuraamuksia. On myös selvitettävä, miten ristiriita
seuraamuksen määräämisen ja osakkaan vapaan päätösvallan välillä
ratkaistaan. Tasa-arvovaltuutettu yhtyy siihen U-kirjelmässä
mainittuun käsitykseen, että direktiivin säännöksiä on edellä
mainituista syistä selvennettävä ja otettava kansallinen
yhtiölainsäädäntö huomioon. Direktiiviehdotuksen vaikutukset
tasa-arvolakiin, tasa-arvovaltuutetun tehtäviin ja
työvoimantarpeeseen on myös selvitettävä ehdotuksen käsittelyn
yhteydessä.