OM: Sananvapausrikoksia koskeva esitys eduskunnalle – Vainoaminen rangaistavaksi teoksi

Sananvapausrikoksia koskevia säännöksiä aiotaan muuttaa niin, että niiden soveltaminen olisi linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa

Tänään eduskunnalle annettu hallituksen
esitys korostaa sananvapautta perusoikeutena ja kaventaa jonkin verran
rangaistavuuden aluetta. Sananvapausrikoksista säädettyjä rangaistuksia
lievennettäisiin muissa kuin rasistisissa rikoksissa.

Lisäksi hallitus esittää rikoslakiin uutta
vainoamisen kieltävää rangaistussäännöstä. Lakiin lisättäisiin uutena
rikoksena myös viestintärauhan rikkominen.

Rangaistuksia yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä
ja kunnianloukkauksesta lievennettäisiin

Niin
sanotuissa sananvapausrikoksissa on yleensä kysymys sananvapauden ja
yksityisyyden tai kunnian suojan välisestä ristiriidasta. Vaikeita
tulkintatilanteita voi liittyä esimerkiksi tiedotusvälineiden
toimintaan.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta
useita tuomioita, joissa Suomen on katsottu sananvapautta,
yksityiselämän ja kunnian suojaa koskeneissa oikeusjutuissa loukanneen
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta.
Ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt vankeusrangaistuksen uhkaa
sananvapauden kanssa yhteensopivana vain hyvin poikkeuksellisissa
tilanteissa.

Nyt eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan
yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja
kunnianloukkauksesta voitaisiin jatkossa tuomita vain sakkoa. Rangaistus
törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja
törkeästä kunnianloukkauksesta olisi kuitenkin sakkoa tai enintään kaksi
vuotta vankeutta. Kunnianloukkausta ei enää pidettäisi törkeänä sillä
perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.

Ihmisoikeustuomioistuimen
oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi yksityiselämää loukkaavaa tiedon
levittämistä ja kunnianloukkausta koskevaan säännökseen lisättäisiin
rangaistavuutta rajoittava uusi lauseke. Rikoksena ei pidettäisi
yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä
ilmaisua, jos sen esittäminen ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää
hyväksyttävänä. Asian arvioinnissa tulisi ottaa huomioon muun muassa
ilmaisun sisältö ja toisten oikeudet. Punninta voi koskea muun muassa
rikoksentekijän henkilöllisyyttä koskevien tietojen esittämistä
uutisoinnissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut,
että yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee
olla painavat perusteet. Lakiesityksen perusteluissa korostetaan
ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön seuraamisen tärkeyttä
tuomioistuimissa. Rangaistavuuden alan suoraa sitomista esimerkiksi
ihmisoikeussopimuksen määräykseen tai viittaamalla
ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön ei kuitenkaan ole mahdollista
toteuttaa.

Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää loukkaavan
tiedon levittämistä koskevat rikokset olisivat asianomistajarikoksia
kuten nykyisinkin. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin jatkossakin antaa
määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut
joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii
syytteen nostamista.

Vainoaminen rangaistavaksi

Esityksen
mukana rikoslakiin lisättäisiin uusi vainoamista koskeva
rangaistussäännös. Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin
kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista
koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Vaikka laitonta uhkaamista ja
lähestymiskiellon rikkomista koskevat rangaistussäännökset jo suurelta
osin kattavat yleissopimuksen velvoitteet, rangaistavuuden ala ei ole
nykyisin aukoton.

Vainoamiseen syyllistyisi henkilö, joka
toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin
rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan
aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voitaisiin
tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen olisi
virallisen syytteen alainen rikos.

Suojaa häirintäviestinnältä

Rikoslakiin
lisättäisiin myös uusi viestintärauhan rikkomista koskeva
rangaistussäännös, joka kattaisi lähtökohtaisesti kaikki
viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Viestintärauhan
rikkomiseen syyllistyisi se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti
lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan
aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko olisi
asianomistajarikos, jonka rangaistuksena olisi sakkoa tai enintään kuusi
kuukautta vankeutta.

Säännös laajentaisi häirintäviestinnän
rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja
matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä
rangaistavuus olisi enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti
vastaanotetaan kotirauhan piirissä.

Esityksen mukaan tavoitteena on, että uudet rikoslain säännökset tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta.

Lisätietoa