OM: Pienille luotoille 51 prosentin korkokatto kesäkuun alusta

Alle 2 000 euron luotoille asetetaan 51 prosentin korkokatto kesäkuun alusta lukien

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutokset huomenna perjantaina 15. maaliskuuta. Korkokatolla pyritään hillitsemään pikavippien synnyttämiä velkaongelmia.

Luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolaissa
tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tämänhetkisellä
viitekorolla korkokatto on 51 prosenttia. Nykyisin todellinen vuosikorko
on pikaluotoissa ollut keskimäärin useita satoja prosentteja.

Korkokatto
koskee muitakin alle 2 000 euron luottoja kuin pikaluottoja. Sen
piiriin kuuluvat myös luottokorttiluotot ja sellaiset muut
hyödykesidonnaiset luotot, joissa kuluttaja luottosopimuksen nojalla saa
myös nostaa rahaa. Korkokattosääntelyn ulkopuolelle jäävät sitä vastoin
sellaiset hyödykesidonnaiset luotot, joita kuluttaja voi käyttää
pelkästään tavaroiden tai palveluiden maksamiseen luotonantajan kanssa
yhteistoiminnassa toimivissa kaupoissa.

Korkoa laskettaessa
otetaan huomioon paitsi luoton korko myös siitä aiheutuvat muut
kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta
yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina.

Lisäksi kielletään
lisämaksullisten tekstiviestipalvelujen käyttö kaikessa luottosuhteeseen
liittyvässä asioinnissa. Luotonantaja ei saa enää periä kuluttajilta
tekstiviestikuluja lainan hakemisesta, lopullisen lainapäätöksen
tekemisestä ja mahdollisesta eräpäivän siirrosta.

Luotonantajien
on selvitettävä kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin myös
määrältään pienemmissä luotoissa. Arviointi tulee tehdä kuluttajan
tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen
perusteella samaan tapaan kuin isommissakin luotoissa. Luotonantajalla
on myös velvollisuus kohtuullisin toimenpitein pyrkiä varmistamaan
kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus.

Uudistus vähentää
todennäköisesti nykyisentyyppisten pikaluottojen tarjontaa. Ongelmia,
joita luoton saannin vaikeutumisesta voi aiheutua vähävaraisille ja
pienituloisille kuluttajille, pyritään vähentämään kehittämällä
hallitusohjelman mukaisesti sosiaalista luototusta koko maan kattavaksi.
Eduskunta edellyttää myös lausumassaan, että hallitus kehittää keinoja
kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyy
tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin lisätoimiin
velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.

Lisätietoa