OM: Neuvottelukunta ehdottaa: Uudistamisohjelmalla tehokkuutta oikeudenhoitoon

Koska perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva on jatkossa tuotettava nykyistä vähemmillä kokonaiskustannuksilla, oikeudenhoidon tehokkuutta on parannettava

Näin arvioi oikeusministeriön asettama neuvottelukunta, jossa jäseninä on ollut oikeudenhoidon eri sektoreista vastaavaa ylintä johtoa ja joka luovutti tänään ehdotuksensa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.

“Neuvottelukunnassa totesimme, etteivät tehokkuus ja oikeusturva ole vastakohtia. Vaikka jäsenillä olikin eriäviä näkemyksiä eräistä ohjelman yksityiskohdista, meillä oli yhteinen käsitys suunnasta, johon oikeusturvaa on kehitettävä”, kuvaa neuvottelukunnan työtä puheenjohtaja, oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola.

Työn määrää vähennettävä

“Neuvottelukunnan valmistelema oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025 on kokonaisuus, jossa lähtökohtana on työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta”, tiivistää Astola.

Neuvottelukunnan tavoitteena on ollut löytää kullekin asialle juuri sille sopiva käsittelyketju.
Asiat pitää pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman varhain. Liian mutkikkaat menettelyt tekevät oikeusturvan saamisesta asiakkaalle hidasta ja yhteiskunnalle kallista.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että luodaan taloudellista liikkumavaraa oikeuslaitoksen kehittämiseen tulevaisuudessa. Neuvottelukunnan valmistelemaan ohjelmaan sisältyvät myös ehdotukset toimista, joilla voidaan saavuttaa 2012 kehyspäätöksen edellyttämät kuuden miljoonan euron säästöt vuodesta 2015 alkaen.

Oikeat käsittelyketjut keinona työmäärän vähentämiseen

Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi. Järjestelmän soveltamisalaan kuuluvissa valituksissa hovioikeus ratkaisee ensin tavallista keveämmässä menettelyssä, onko perustetta jatkaa valituksen käsittelyä täystutkinnassa. Jos perustetta ei ole, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Neuvottelukunta selvittäisi edellytyksiä uudistaa hovioikeusmenettelyä niin, että käräjäoikeudessa esitetty suullinen näyttö otettaisiin hovioikeudessa vastaan katsomalla käräjäoikeudessa tehtyä videotallennetta. Vastaava uudistus on toteutettu Ruotsissa ja tulokset ovat olleet hyviä.

Lisätään etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Otetaan käyttöön tietotekniikkaa, joka helpottaa asioiden vireillepanoa ja lyhentää odotusaikoja sekä vähentää rutiinityötä tuomioistuimissa ja muissa yksiköissä.

Valituslupajärjestelmä halutaan laajentaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jotta oikeusturva toteutuu jo hallinnossa, tulisi hallinnon oikaisumenettelyjä lisätä. Hallintoviranomaisen oikaisupyyntöön antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Neuvottelukunta haluaisi vähentää käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoihin osallistuvien lautamiesten määrää ja pitemmällä aikavälillä luopua koko lautamiesjärjestelmästä. Suurin osa rikosjutuista ja kaikki riita-asiat käsitellään käräjäoikeuksissa jo nyt ilman lautamiehiä.

Rikosasioiden käsittelyketjuja voidaan lyhentää esimerkiksi lisäämällä kirjallista menettelyä käräjäoikeudessa ja vähentämällä syyttäjän roolia näytöltään selvissä rikosasioissa.

Tuomareiden ei myöskään enää tarvitsi aina kirjoittaa tuomion perusteluja kirjallisesti silloin, kun siihen ei haeta muutosta.

Lasten huostaanottoa koskevan päätöksenteon uudistamista tulisi selvittää. Tavoitteena on, että päätöksen tekisi ensi vaiheessa moniammatillinen toimielin, jonka päätökseen voisi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Nykyisin korkein hallinto-oikeus toimii lapsen tahdonvastaista huostaanottoa koskevissa asioissa ainoana muutoksenhakuasteena.

Laajennetaan asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelumenettely koko maahan.

Neuvottelukunta tehostaisi oikeudenkäyntiavustajien työn laadun valvontaa. Tuomareiden
tulisi nykyistä useammin puuttua avustajien palkkioihin ja ilmoittaa epäkohdista Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalle.

Riidattomien velkomisasioiden käsittely uudistettaisiin joko siirtämällä ne käräjäoikeuksista ulosottoviranomaisille tai keskittämällä ne enintään kolmeen käräjäoikeuteen.

Vähemmän mutta vahvempia tuomioistuimia

Työmäärän vähentyessä tuomioistuimia voidaan kaikilla tasoilla edelleen vähentää, katsoo neuvottelukunta. Tuomioistuinten tulisi olla nykyistä vahvempia niin toiminnallisesti ja laadullisesti kuin väestöpohjaltaankin. Uudistuksella parannettaisiin osaamista ja vähennettäisiin muutoksenhaun tarvetta.

Neuvottelukunta ehdottaa, että tulevaisuudessa käräjäoikeuksia olisi nykyisestä 27:stä jäljellä noin puolet ja niiden tuomiopiirit vastaisivat mahdollisuuksien mukaan poliisin ja syyttäjän toimialueita. Tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös, missä on tarvetta säilyttää sivukanslioita.

Jo käynnissä olevaa hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta jatkettaisiin niin, että tulevaisuudessa koko maassa olisi neljä hovioikeutta. Hovioikeuksia on nykyisin kuusi ja eduskunnassa jo olevan hallituksen esityksen mukaan määrä putoaisi viiteen.

Myös hallinto-oikeuksien ja muiden hallintolainkäyttöelinten määrää halutaan vähentää. Hallinto-oikeuksia on kahdeksan, mutta eduskunnassa olevan hallituksen esityksen mukaan määrä vähenisi kuuteen.

Neuvottelukunta ehdottaa, että selvitetään, onko tarvetta säilyttää kahta erillistä tuomioistuinlinjaa – yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia. Niin ikään selvitettäisiin korkeimpien oikeuksien yhdistämisen hyödyt ja haitat.

Perustetaan tuomioistuinvirasto ja korotetaan maksuja

Neuvottelukunta ehdottaa tuomioistuinviraston perustamista. Virasto pystyisi keskittymään tuomioistuinlaitoksen toiminnan kehittämiseen ja operatiiviseen hallintoon. Hallinnon järjestäminen erilleen oikeusministeriöstä vahvistaisi tuomioistuinten riippumattomuutta.

Neuvottelukunta ehdottaa korotuksia tuomioistuinmaksuihin ja maksujen käyttöalan laajentamista. Tarkoitus on arvioida maksujen soveltuvuus tuomioistuin- ja asiakohtaisesti. Vähävaraisten mahdollisuutta saada oikeusturvaa ei saa heikentää, ja esimerkiksi rikosasiat ja toimeentuloasiat pysyisivät maksuttomina. Samalla selvitetään, voitaisiinko maksut esimerkiksi eräissä markkinaoikeuden käsittelemissä asioissa sitoa asiaan liittyvään taloudelliseen intressiin. Oikeudenkäyntimaksu voitaisiin periä asiakkaalta etukäteen.

Eriäviä näkemyksiä

Toimenpide-ehdotukset eivät ole kaikilta osin yksimielisiä. Eräisiin oikeuslaitoksen rakennetta ja lautamiesjärjestelmää koskeviin ehdotuksiin liittyy eriäviä näkemyksiä. Lisäksi mietintöön sisältyy korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon erillinen lausuma.