Eu:n tuomioistuin: Sellaisen lennon matkustajille, johon kuuluu liittymälentoja, on myönnettävä korvaus, kun heidän lentonsa saapuu lopulliseen määräpaikkaan vähintään kolme tuntia myöhäss

Sillä, että alkuperäinen lento ei ole viivästynyt siten, että viivästyksen kesto ylittää unionin oikeudessa vaaditut aikarajat, ei ole merkitystä korvausta koskevan oikeuden kannalta

Matkustajille annettavaa korvausta ja apua koskevassa asetuksessa matkustajille myönnetään lähtökohtaisesti apua heidän lentonsa viivästymisen aikana. Unionin tuomioistuin on yhdistetyissä asioissa Sturgeon antamassaan tuomiossa2 lisäksi todennut, että matkustajille, joiden lento on viivästynyt ja jotka saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin, voidaan myöntää myös korvaus, vaikka kyseinen oikeus myönnetään asetuksessa nimenomaisesti ainoastaan silloin, kun lennot peruutetaan. Tällainen kiinteämääräinen korvaus, jonka suuruus on 250–600 euroa lennon pituuden mukaan, määräytyy sen viimeisen määräpaikan perusteella, johon matkustaja saapuu myöhässä aikataulun mukaisesta saapumisajasta.

Luz-Tereza Folkertsilla oli varaus lennolle Bremenistä (Saksa) Pariisin (Ranska) ja São Paulon (Brasilia) kautta Asuncióniin (Paraguay). Air Francen Bremenistä Pariisiin liikennöimän lennon lähtö viivästyi, ja lentokone nousi ilmaan noin kaksi ja puoli tuntia aikataulun mukaista lähtöaikaa myöhemmin. Folkerts ei tämän takia päässyt samoin Air Francen liikennöimälle jatkolennolleen Pariisista São Pauloon, minkä jälkeen Air France siirsi kyseisen varauksen myöhemmälle lennolle samaan määräpaikkaan. Koska Folkerts saapui myöhässä São Pauloon, hän ei päässyt alun perin suunnitellulle jatkolennolle Asuncióniin ja hän saapui sinne 11 tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

Air France velvoitettiin maksamaan Folkertsille vahingonkorvausta, johon kuului muun muassa 600 euron suuruinen summa asetuksen perusteella, minkä johdosta Air France teki valituksen Bundesgerichtshofiin (Saksan liittotasavallan ylin oikeusaste). Kyseinen tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, voidaanko lentomatkustajalle myöntää korvaus silloin, kun hänen lentonsa lähtö on myöhästynyt alle kolme tuntia mutta lento on saapunut lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

Tänään antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin huomauttaa aluksi, että asetuksen tavoitteena on antaa lentomatkustajalle vähimmäisoikeudet hänen joutuessaan kolmeen erityyppiseen tilanteeseen eli kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, kun matkustajan lento peruutetaan ja kun matkustajan lento viivästyy.

Tämän jälkeen unionin tuomioistuin viittaa oikeuskäytäntöönsä, jonka mukaan sellaisten viivästyneiden lentojen matkustajilla, joiden viivästyminen on pitkäaikaista – eli se kestää vähintään kolme tuntia – on niiden matkustajien tavoin, joiden alkuperäinen lento on peruutettu ja joille lentoliikenteen harjoittaja ei voi tarjota uudelleenreititystä asetuksessa säädetyin edellytyksin, on oikeus korvaukseen, koska heille aiheutuu vastaavaa peruuttamatonta ajanmenetystä ja siis haittaa (yhdistetyissä asioissa Sturgeon ja yhdistetyissä asioissa Nelson ym. annetut tuomiot). Koska kyseinen haitta konkretisoituu viivästyneiden lentojen osalta lopulliseen määräpaikkaan saavuttaessa, viivästystä on arvioitava siihen aikaan nähden, jolloin lennon oli aikataulun mukaisesti tarkoitus saapua kyseiseen määräpaikkaan eli viimeisen lennon määräpaikkaan.

Kun kyse on lennosta, johon kuuluu jatkolentoja, kiinteämääräistä korvausta on siis arvioitava sen perusteella, kuinka paljon lento on viivästynyt siihen aikaan nähden, jolloin sen oli aikataulun mukaisesti tarkoitus saapua lopulliseen määräpaikkaan, jolla tarkoitetaan asianomaisen matkustajan viimeisen lennon määräpaikkaa.

Lisätietoa 

Linkki tuomioon C-11/11