Lausunto kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevista neuvoston asetuksista

Dnro 11/2018

 

Lausuntopyyntönne: OM 6/482/2006, 9.3.2018

KANSAINVÄLISTEN PARIEN VARALLISUUSSUHTEITA KOSKEVAT NEUVOSTON ASETUKSET

 

Yleisperustelut 

Onko teillä lausuttavaa ehdotuksen yleisperusteluista? 

Professori Markku Helin on kirjoittanut erinomaisen arviomuistion lakiehdotuksineen erittäin vaikeasta aiheesta. Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset ovat käytännössä erittäin vaikeaselkoiset, ja tullevat osoittautumaan vaikeasti ymmärrettäviksi. 

Yleisperusteluosioon on kiitettävästi sisällytetty käsityksiä soveltamisesta ja merkityksistä Suomen lain suhteen. Näitä huomioita voisi esittää enemmänkin.

 

Laki asetusten soveltamisesta 

Lausuntonne ehdotetusta laista? 

Ehdotettu laki on tarkoituksenmukainen ja hyvin perusteltu. Asianajajaliitto esittää kuitenkin yhden huomion.

 

Lakiehdotuksen 9 § koskee esineoikeuksien muuntamista. Säännöksen soveltamisen ennakoidaan jäävän Suomessa sangen vähäiseksi. Yhdenmukaisen käytännön saavuttaminen edellyttäisi täten asioiden keskittämistä. 

 

Ehdotuksen mukaan kysymyksen ratkaisisi kirjaamisviranomainen, jos muuntamisen tarve tulisi esille haettaessa maakaaren nojalla kyseisen oikeuden kirjaamista tai kiinnityksen vahvistamista kyseiseen oikeuteen. Muussa tapauksessa muuntamista haettaisiin kanneteitse käräjäoikeudessa. 

Muutoksenhakuun ensin mainitussa tilanteessa sovellettaisiin maakaaren säännöksiä eli asian käsittelisivät maaoikeus ja korkein oikeus. Jälkimmäisen tilanteen muutoksenhaku kulkisi normaalia käräjäoikeus – hovioikeus – korkein oikeus reittiä.

 

Asianajajaliitto ehdottaa vielä harkittavaksi, voitaisiinko menettelyt yhdenmukaistaa.

 

Liitelait 

Onko teillä lausuttavaa liitelakeihin ehdotetuista muutoksista? 

Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset ovat kaikilta osin velvoittavia ja niitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa niissä mukana olevissa jäsenvaltioissa. 

Avioliittolakiin sisältyy jo ennestään säännös, 140 §, että avioliittolain V osan, kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset, säännöksiä sovelletaan vain, jollei muusta laista tai Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu. Kuten arviomuistiossa todetaan, ei säännös ole lainsoveltajan kannalta kovin havainnollinen, mutta osoittaa yksiselitteisesti, että aviopuolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevat avioliittolain säännökset ovat toissijaisia muun muassa aviovarallisuusasetukseen nähden. Aviovarallisuusasetuksesta ei siten aiheudu tarpeita muuttaa avioliittolakia tältä osin.

Vastaava pykälä sisältyy useisiin muihinkin perhe- ja perintöoikeuslakeihimme. Pykälä on yleensä sijoitettu ns. kv-luvun /-osan loppuun.

 

Asianajajaliitto esittääkin harkittavaksi, ja myös eri lakien mahdollisissa tulevissa kokonaisuudistuksissa huomioitavaksi, voitaisiinko ao. säännös tässä ja muissa laeissa sijoittaa luvun / osan alkuun, mikä lisäisi säännöksen käytännön havaittavuutta. Kokematon lainsoveltaja ei siten edetessään lakitekstiä lukiessaan systemaattisesti alusta loppuun pohtisi ensin kansallisten säännösten soveltuvuutta. Tällainen muutos, paitsi vähentäisi turhaa työtä ja mahdollisuuksia väärinkäsityksiin, olisi siten myös informatiivinen.

 

Onko teillä muuta lausuttavaa ehdotukseen liittyen?

Yleisesti on todettava, että asetusten voimaantulo edellyttää laajaa etukäteistiedottamista ja kouluttamista. Sääntely asetuksissa on varsin monimutkaista ja vaikeaselkoista. Olisi siten toivottavaa, että oikeusministeriössä laadittaisiin asetusten selitys- tai tulkintamuistio, toki ymmärtäen, että asetusten varsinainen tulkinta kuuluu EU:n tuomioistuimille.

 

Helinin huomio, etteivät kaikki kieliversiot ole kaikilta osin yhtäpitäviä, lisää tarvetta erilliselle selitysmuistiolle.

 

Asianajajaliitto nostaa esille yhden havainnon. Avioliittolakimme mukaan Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat muuttaa parisuhteensa avioliitoksi tekemällä sitä koskevan yhteisen ilmoituksen maistraatille. Rekisteröity parisuhde jatkuu avioliittona siitä päivästä, jona maistraatti on saanut ilmoituksen.

 

Vaikka asetukset ovat hyvin samankaltaisia, poikkeavat ne kuitenkin toisistaan esimerkiksi sovellettavan lain osalta. Asetusten mukaan avioehdossa tehty lainvalinta tulee voimaan taannehtivasti vain, jos osapuolet niin sopivat. Muuntaessaan rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi osapuolet eivät välttämättä edes ymmärrä, että heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettava laki ehkä muuttuu samalla. Laki ei kuitenkaan voine muuttua taannehtivasti. 

 

Helsingissä 19. huhtikuuta 2018

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATI

Asianajaja Hilkka Salmenkylä, Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky, Helsinki